Kuten Suvin esimerkki osoittaa, niin määrätietoisella, oman immuunijärjestelmän toiminnan tehostamisella on mahdollista toipua vakavistakin homeen aiheuttamista oireista. Homealtistuksesta toipumisessa on avainasemassa ravitsemusterapia, johon kuuluu ruokavalion lisäksi hyvin toimivat ja oikein valitut ravintolisät.

Olen hoitanut yli 30 vuoden ajan erilaisista kroonisista sairauksista kärsiviä ihmisiä, joista monet ovat myös homealtistuneita. Nykytutkimukset ovat osoittaneet, että lähes kaikkien kroonisten sairauksien taustalta löytyy matala-asteinen tulehdus. Tämän vuoksi ravitsemusterapiaa voidaan käyttää laaja-alaisesti kaikissa tulehdusperäisissä sairauksissa, joita ovat mm. reuma, fibromyalgia, borellioosi, allergiat, keuhko- ja suolistotulehdukset, rokotteiden aiheuttamat ongelmat, toistuvat infektiotaudit sekä syöpä.

Ravitsemusterapiassa hoito ei keskity sairauksiin vaan oman immuunijärjestelmän tukemiseen vitamiineilla, hiven- ja kivennäisaineilla sekä tulehdusta estävillä rasvahapoilla ja ravinnolla. Kun immuunijärjestelmä saadaan toimimaan tehokkaasti, niin elimistö parantaa itse itseään. Tulokset voivat olla nopeita, riippuen siitä kuinka isot ravintoaineiden puutokset elimistössä ovat ja toteutuuko tulehdusta hillitsevä ruokavalio. Ihanteellista on, jos ennen hoitoa voidaan selvittää laboratoriomittauksin vitamiinien, hivenaineiden ja rasvahappojen tasot verestä. Näin ravitsemushoito voidaan kohdistaa juuri immuunipuolustuksen heikoimpiin kohtiin.

Rauta avainasemassa
Immuunipuolustuksen yksi tukipilareista on hyvät rautavarastot, sillä matalat rautatasot heikentävät sekä luontaista että hankittua immuunipuolustusta. Olen puhunut seerumin raudan tärkeydestä jo yli 30 vuotta. Seerumin rautataso on hyvä, kun arvo on 20-25 µmol/l. Nyt on ilokseni löytynyt paljon lääketieteellisiä julkaisuja, jotka tukevat seerumin rauta mittauksia. Seerumin rautaa pidetään tärkeänä tutkimuksena kuvaamaan elimistön todellisia rautavarastoja ja immuunipuolustuksen kykyä torjua tulehduksia. Yleisesti käytössä oleva seerumin ferritiini on huono markkeri, koska se nousee usein tulehduksissa ja antaa väärän kuvan elimistön todellisesta raudan tarpeesta. Hemoglobiini (Hb) voi olla myös hyvä 130-170 g/l, vaikka kehossa on raudanpuute. Hapenpuute voi esim. tupakoitsijoilla ja astmaatikoilla nostaa Hb arvoa.

Liian suuret rauta-annokset ovat haitallisia, jopa 50 mg vuorokausiannosta voidaan pitää jo haitallisena. Suositeltavat rauta-annokset vuorokaudessa ovat 7-30 mg. Silloin puhutaan matala-annoksisesta rautaterapiasta, jota luontaishoidoissa on käytetty hyvällä menestyksellä. Saksalainen luontaistuotteiden valmistaja Salus toi markkinoille yli 100 vuotta sitten Kräuterblutsaft rautayrttimehun, joka on edelleen yksi myydyimpiä rautavalmisteita Terveyskaupoissa.

Tärkeät vitamiinit ja hivenaineet
Raudan lisäksi D-vitamiini vaikuttaa sekä luontaiseen että hankittuun immuniteettiin, siksi on tärkeä pitää elimistössä hyvät D-vitamiinivarastot. Lisäksi D-vitamiini suojelee elimistöä homeen aiheuttamilta toksisilta haitoilta. Hyvät veren D-vitamiini arvot ovat 120-150 pmol/l. Kaikki B-vitamiinit ovat tärkeitä, mutta erityisesti B6-, B12 ja foolihappo, joita tulisi nauttia niiden aktiivisessa muodossa. Kun ostat B-vitamiineja, varmista että ne ovat aktiivisessa muodossa.

A-vitamiini ja sinkki
A-vitamiini on tärkeässä osassa B- ja T-solujen taistellessa taudin aiheuttajia, kuten bakteereita, viruksia sekä homeen aiheuttamia toksiineja vastaan. A-vitamiini on välttämätön näkemiselle, lisääntymiselle, kasvulle sekä hiusten ja ihon kunnolle. A-vitamiini tehostaa limakalvojen uusiintumista ja ylläpitää niiden luonnollista vastustuskykyä, joka on erittäin tärkeää homealtistuneille.

Väestötutkimuksissa on käynyt ilmi, että veren matala A-vitamiinin taso altistaa mm. syöpätaudeille sekä sydän- ja verisuonisairauksille, tulehduksille, reumalle, harmaakaihille ja muille rappeutumissairauksille. Puute voi aiheuttaa myös kuulon alenemista, maku- ja hajuaistin heikkenemistä, limakalvo- ja keskushermostomuutoksia ja anemiaa.

Sinkki säätelee elimistössä noin 200 eri entsyymin toimintaa, pääasiassa aineenvaihdunnassa ja immuunijärjestelmässä. Käytännöllisesti katsoen kaikki solut sisältävät sinkkiä. Tutkimuksissa on todettu sinkin puutteen altistavan suun ja ruokatorven syövälle. Sinkin puutosoireita ovat mm; huono vastustuskyky, haavojen huono paraneminen, haju- ja makuaistin heikkeneminen, suvunjatkamishäiriöt, ihottumat ja allergiat, muutokset suolinukassa, neuropsyykkiset oireet, heikentynyt sokerin sieto.

Rasvahapot EPA, DHA ja GLA
Puhuttaessa omega3 rasvahappojen hyvistä terveysvaikutuksista, tarkoitetaan sillä erityisesti kalasta saatavia eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). Nämä rasvahapot suojelevat mm. sydän- ja verisuonitaudeilta, lievittävät allergioita, estävät masennusta ja torjuvat tehokkaasti kaikkia tulehdustauteja. Kun puhutaan omega6 sarjan tulehdusta lisäävistä ominaisuuksista, tarkoitetaan sillä linolihappoa. Huonolaatuista raffinoitua linolihappoa saadaan liikaa mm. margariineista ja ruokaöljyistä, varsinkin rypsi- ja auringonkukkaöljyistä. Sen vuoksi on hyvä suosia kylmäpuristettua oliiviöljyä.

Gammalinoleenihappo (GLA) kuuluu myös omega6 sarjaan, mutta se on tulehdusta vähentävä rasvahappo. GLA estää mm. useiden tulehdussytokiinien syntyä kudoksissa. Monissa maissa sitä määrätään lääketieteellisin perustein myös astmaan, ihottumiin ja nivelreumaan sekä naisille kuukautisia edeltäviin PMS oireisiin. GLA:n puute estää hyvien eikosanoidien (prostaglandinien) syntyä jolloin insuliini menettää herkkyyttään ja ihminen alkaa lihoa.

Vältettäviä ruoka-aineita
Homealtistuneiden tulee välttää viljatuotteita, erityisesti vehnää, ohraa, ruista, kauraa ja spelttiä. Monet homealtistuneet ovat herkistyneet näille viljoille, osasyynä saattavat olla viljojen sisältämät homeet. Viljat lisäävät myös tulehdusta edistäviä aineita, mm. lektiinejä. Lisäaineista kannattaa välttää sitruunahappoa, sillä se valmistetaan usein aspergillus homeesta, poikkeuksena sitruunasta valmistettu sitruunahappo, jota on turvallisempi käyttää. Lisäksi viinit voivat sisältää paljon homeita ja myös homejuustot ja sienet voivat aiheuttaa oireita.

Merja Lindström

Takaisin arkisto sivulle