Arkisto :: 2017
Kilpirauhasen hoitokäytännöt muuttuvat
-Tutkimukset vahvistavat tyroksiinilääkityksen ongelmat

 

American Thyroid Association (ATA) on Amerikan kilpirauhassairauksien yhdistys, johon kuluu 1600 lääkäriä ja tiedemiestä ja sillä on jäseniä 43 maasta. ATA:n suosituksia seurataan maailmanlaajuisesti, kun on kysymys kilpirauhaseen liittyvistä sairauksista. ATA järjesti 31.3.2017 maailmanlaajuisen satelliitti-symposiumin, jossa aiheena oli: Kilpirauhasen vajaatoiminta - Missä olemme nyt?

Luennoitsijana oli mm. Rushin yliopiston professori, endokrinologi Antonio C. Bianco. Bianco on ATA:n entinen puheenjohtaja.

Uusimman prof. Biancon tutkimuksen mukaan, noin 15 % amerikkalaisista kilpirauhaspotilaista (10-12 miljoonasta, jotka hoidetaan tyroksiini (T4) lääkkeellä eli n 1,5-1,8 milj. potilasta) eivät saa apua tyroksiinista. Suomessa on noin 300 000 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta, joilla on lääkityksenä Thyroxin (levotyroksiini, L-tyroksiini). Näin ollen Suomessa on noin 45 000 potilasta jotka eivät saa apua Thyroxinista.

"Potilaat voivat edelleen huonosti, vaikka heillä on hoitona L-tyroksiini. Heille tulee L-tyroksiinista vakavia sivuoireita, jotka pitkässä hoidoissa muodostavat merkittävän vaaran potilaiden terveydelle. Lääkärit rutiininomaisesti määräävät L-tyroksiinia, kunnes veren kilpirauhasta stimuloiva hormonia (TSH) on normaalilukemissa. Huolimatta normaalista TSH arvosta, potilailla on vielä monia kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Potilaat valittavat masennusta, hitautta ja aivosumua, Lääkärit kertovat potilaille, että laboratorioarvot ovat hyvät (TSH on normaali,) ja sinä voit hyvin." Toteaa Bianco.

Biancon tutkimukset osoittivat, että potilailla jolla oli L-tyroksiini ja normaalit TSH tasot, käyttivät merkittävästi enemmän masennuslääkkeitä, he olivat myös vähemmän fyysisesti aktiivisia, heillä oli ylipainoa ja lisäksi he käyttivät enemmän beetasalpaajia ja statiineja. Tutkimus osoitti, että toimimattoman L-tyroksiini -lääkityksen sijaan T3-pohjaisten kilpirauhaslääkkeiden määrääminen antaa näille kilpirauhaspotilaille toivoa, jotka ovat kokeneet tulleensa hylätyiksi ja leimatuksi luulosairaiksi.

Pasi Salmela Lääkärilehdessä 17.2.2017
- Määrätäänkö Thyroxinia turhaan?

"Kilpirauhasen vajaatoiminnan tyroksiinihoidoista joka kolmas voi olla turha. OYS:n sisätautien vastuualuejohtaja Pasi Salmela arvioi, että noin 100 000 potilaan T4-hoidossa aihe ei ole täysin kiistaton. Suomessa oli vuonna 2015 reilut 310 000 tyroksiinin käyttäjää.

Tyroksiinireseptejä kirjoitetaan entistä enemmän. Kymmenessä vuodessa tyroksiinin käyttäjien määrä on lähes tuplaantunut. Salmelan mukaan kilpirauhasen vajaatoiminnan epidemiaa ei kuitenkaan ole, ja varsinainen sairastavuus on entisellään.

– Lääkärikunnan kriittisen asenteen soisi olevan nykyistä suurempaa. Hoitoa tarvitsevat täytyy etsiä ja hoitaa, mutta on välimaasto, jossa lääkkeen käytön aiheellisuudesta voidaan keskustella."

Pasi Salmela arvioi, että noin 100 000 potilaan T4-hoidossa aihe ei ole täysin kiistaton. Tämä pitää hyvinkin paikkansa, kun katsotaan ATA:n uusimpia linjauksia ja viimeaikaisia kilpirauhastutkimuksia. Salmela ehdottaa keskustelua näiden potilaiden hoidon aiheellisuudesta. Tämä Salmelan ehdotus on tervetullut, kunhan näitä potilaita ei jätetä ilman hoitoa. Tämä on juuri se potilasryhmä joka ei saa apua tyroksiinihoidosta, vaan he tarvitsevat T3-pohjaisia lääkkeitä, kuten professori Bianco on tutkimuksissaan osoittanut.

Saara Metso TAYS
Saara Metso on Tampereen yliopistollisen (TAYS) sairaalan sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri. Toimittaja Tuula Malin haastatteli häntä Iltalehdessä 8.5.2015. Malin: "Mitä sellaisten potilaiden pitäisi mielestänne tehdä, joille T4 -hormoni eli tyroksiini ei kerta kaikkiaan sovi, mutta jotka kärsivät vakavasta vajaatoiminnasta?"

Metso: "Käyttää tyroksiinia. Tyroksiini on synteettistä kilpirauhashormonia. Siitä ei siis tule lääkkeille tyypillisiä sivuvaikutuksia, vaan kyse on annostelun onnistumisesta."

Pasi Salmela ja Saara Metso ovat kantelijalääkäreitä ja he toimivat myös Valviran asiantuntijalääkäreinä kilpirauhasasioissa. Useista endokrinologeista ja Valviran virkamiehistä on tehty tutkintapyyntöjä poliisille mm. virka-aseman väärinkäytöstä.

Suomalaislääkärit uranuurtajia
Suomi olisi voinut olla maailman kärkimaita kilpirauhashoidon uudistajana, sillä niin hyviä ovat olleet hoitotulokset T3-pohjaisilla lääkkeillä, niille potilaille, jotka eivät ole saaneet apua Thyroxin -lääkkeestä. Mutta miten sitten kävikään? Valvira alkoi vainota näitä hyviä hoitotuloksia saaneita lääkäreitä, endokrinologien ja muiden lääkäreiden tehdessä kymmeniä aiheettomia kanteluja. Sen sijaan, että näitä lääkäreitä ja heidän hyvinvoivia potilaitaan olisi kuunneltu ja otettu oppia hyvistä hoitotuloksista, niin Valvira alkoi rajoittaa ko. lääkäreiden lääkkeenkirjoitusoikeuksia. Nyt tämä järjetön oppiriita on jatkunut jo yli viisi vuotta.

Osasyynä oppiriidan jatkumiseen näin kauan on se, että media julkaisee yksipuolisesti Valviran ja endogrinologien disinformaatiota.

Uudet hoitokäytännöt
Siitä huolimatta, että Valvira ja Suomen endokrinologit ovat kaikin tavoin yrittäneet estää kilpirauhaspotilaiden hoitoa muulla, kuin Thyroxinilla, on siihen tulossa muutos. ATA:n ohjeistukset tulevat vaikuttamaan koko maailman kilpirauhaspotilaiden lääkityskäytäntöihin. Valviran on heti palautettava väärin perustein lääkäreiltä viedyt lääkkeenkirjoitusoikeudet. Pasi Salmelan sekä Saara Metson ja muiden suomalaisten endokrinologien on muutettava hoitokäytäntöjään. Nykyisen yksioikoisen Thyroxin -linjan jatkaminen vie liian monen suomalaisen kilpirauhaspotilaan terveyden.

Merja Lindström