Kun kilpirauhasesi toimii kunnolla eikä laiskottele, on mielialasi hyvä, askel on reipas ja läskit karisevat. Jos taas kilpirauhasesi toimii hitaasti, kärsit monenlaisista ongelmista. Väsyttää ja masentaa, olet aloitekyvytön etkä saa mitään aikaiseksi. Ylipainoa kertyy eivätkä mitkään dieetit tehoa, vaikka söisit kuinka vähän. Kolesteroli ja sokerit ovat koholla. Muisti pätkii, eikä seksi kiinnosta. Palelet helposti ja kärsit alilämmöstä. Kaiken kaikkiaan tunnet olosi uupuneeksi ilman näkyvää syytä ja kilpirauhasarvotkin voivat olla normaalialueella.

Kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka ovat elintärkeitä keholle. Kilpirauhashormonien toimintaa ei pystytä luotettavasti mittaamaan suoraan verestä. Aktiiviset hormonit syntyvät vasta kohdesoluissa, jonka vuoksi verianalyysit ovat parhaimmillaankin viitteellisiä. Verestä voidaan mitata kilpirauhasen omien hormonien määriä (S-T4 ja S-T4-V). Näiden arvojen tulkinta on aika epävarmaa, eikä onnistu kokemattomalta lääkäriltä.

Parempi on mitata käskijähormoni tyreotropiinia (S-TSH), jonka määrä suurenee vajaatoiminnassa. TSH toimii ikään kuin piiskurina, joka piiskaa kilpirauhasen töihin, jos se laiskottelee. Piiskan ansiosta kilpirauhanen tuottaa enemmän TSH:ta verenkiertoon. Kun tätä hormonia pääsee verenkiertoon, se käskee kilpirauhasta tuottamaan pääasiassa varastohormonia (T4) ja jonkin verran aktiivista hormonia (T3). Kilpirauhashormoneista riippuvaisia toimintoja elimistössä ovat mm. verenkierto, lämmönsäätely, ruoansulatus, lihasten toiminta, sukupuolirauhasten toiminta, aineenvaihdunta ja aivojen toiminta.

Lievä vajaatoiminta yleistä
Kun liikutaan veriarvojen reuna-alueilla tai eri arvot lyövät toisiaan korville, tarvitaan potilaan omatoimisuutta salapoliisityössä. Kiireisellä ja kokemattomalla terveyskeskuslääkärillä ei juurikaan ole mahdollisuutta päästä "jyvälle" mahdollisesta kilpirauhasen vajaatoiminnasta ilman potilaan apua. Lievä vajaatoiminta on erittäin yleistä ja se on potilaalle paha riesa, koska lääkärit tuijottavat usein vain viitearvoja ja jättävät potilaan oireet huomiotta. Alilämpö voi paljastaa vajaatoiminnan.

1950-luvulla ei ollut kilpirauhasen toimintaa mittaavia verikokeita lainkaan, vaan kilpirauhasen vajaatoiminta arvioitiin kehon peruslämpötilalla.

Synteettinen hormoni ei aina toimi
Moni potilas joka syö mielialalääkkeitä, selviäisi oireistaan Thyroxin-lääkityksellä. Thyroxin on synteettinen kilpirauhashormoni, jolla vajaatoiminnan oireita pyritään korjaamaan. Synteettinen valmiste ei toimi kuitenkaan kaikille, sillä se ei ole kilpirauhasen itsensä tuottamaa hormonia. Onneksi, nykyisin on saatavilla kanadalaista Thyroid ja yhdysvaltalaista Armour Thyroid -nimistä luonnonmukaista kilpirauhashormonia, joka sopii yleensä kaikille. Sen saaminen vaatii kuitenkin Suomessa lääkärin kirjottaman erityislupaa vaativan reseptin.

Näin hoidat itse kilpirauhasta
Kilpirauhaslääkkeet ovat reseptilääkkeitä. Voit kuitenkin kokeilla lievissä oireissa itsehoitoa. Ota homeopaattista kilpirauhasvalmistetta muutaman kuukauden ja katsoa aktivoituuko toiminta riittävästi. On tärkeää että sinkkiä ja seleeniä, sekä rautaa on elimistössä myös tarpeeksi, koska tyroksiinin muuntuminen aktiiviseksi T3-hormoniksi vaatii mm. näitä hivenaineita. Jodi on hyvin tärkeä hoidettaessa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja struumaa eli kilpirauhasen suurentumista luonnonmukaisesti. Japanilaiset tutkijat ovat havainneet, että kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivillä välttämättömät rasvahapot ovat usein epätasapainossa, joka saadaan korjaantumaan omega-3-rasvahapposarjan EPA-rasvahappovalmisteella. A- ja D- vitamiinit tukevat myös kilpirauhasen toimintaa.

Näin kirjoitti kilpirauhasesta muutama vuosi sitten edesmennyt Professori, lääkäri Antti Arstila. Potilaat muistavat lämmöllä professori Arstilaa ja hänen suhtautumistaan potilaisiin. Hänellä oli suuri kunnioitus potilaita kohtaan ja kyky kuunnella heitä ja etsiä yhdessä potilaan kanssa paras mahdollinen hoito aina kulloiseenkin ongelmaan.

Takaisin arkisto sivulle