Moni ihminen on huomannut vointinsa parantuneen oleellisesti, kun on jättänyt ruokavaliostaan pois gluteenia sisältävät viljatuotteet sekä kauran, vaikka henkilöllä ei olisikaan todettu keliakiaa tai vilja-allergiaa. Suomalaisista suuri osa kantaa HLA geeniä joka altistaa henkilön erilaisille viljasta johtuville sairauksille. Monet ovat herkistyneet jo lapsena jollekin viljojen aineosille. Oheisissa kirjoituksissa olen tuonut esiin useita eri tekijöitä, jotka voivat olla syynä viljojen aiheuttamiin oireisiin.
Tutkijat eivät ole löytäneen vielä varmuudella kaikkia syitä jotka voivat laukaista ihmisille viljaan liittyviä oireita. Se tiedetään, että gluteeni, gliadiinit, FODMAP:it (fermentoituvat hiilihydraatit), jyvän mikrobit, ja vehnän amylaasi trypsiiniinhibiittori (AIT) aiheuttavat näitä ongelmia. Mutta on olemassa vielä viljan sisältämiä muita aineosia tai seura-aineita, jotka voivat laukaista herkillä ihmisillä oireita.
Viljasta voi tulla oireita vaikka ohutsuolen suolinukka on normaali, gliadiinvasta-aineita ei ole, vilja-allergia on poissuljettu ja vaikka HLA DQ2/8 positiivisuutta ei olisi. Tämä osoittaa kuinka vaikeaa viljan sopimattomuus on todentaa lääketieteellisillä tutkimuksilla. Tämän tietävät myös ne ihmiset jotka ovat yrittäneet selvittää lääketieteellisesti viljan aiheuttamien oireiden syitä siinä onnistumatta. Erityisen ongelmallista se on silloin, kun lapselle pitäisi saada päiväkotiin tai kouluun lääkärintodistus. Ainoa varma tapa selvittää onko herkistynyt viljan gluteenille tai viljan sisältämille muille aineille on jättää ruokavaliostaan pois kaikki viljatuotteet ja lisäaineet jotka sisältävät viljan aineosia. Ruokavaliosta tulee karsia myös sellaiset gluteenittomat tuotteet, jotka sisältävät vehnä- ja ohratärkkelystä tai kauraa.
Kaura ja gluteeniviljan tärkkelys
Koska vielä ei ole pystytty aukottomasti todistamaan mitkä kaikki viljan sisältämät aineosat voivat aiheuttaa ihmisille oireita, niin on väärin antaa ruokateollisuuden käyttää gluteeniviljan aineosia ja kauraa gluteenittomissa tuotteissa. Olen joutunut toistuvasti opastamaan keliaakikkoja tai muita viljoista oireita saavia ihmisiä poistamaan ruokavaliostaan myös viljatärkkelykset sekä kauran ja siirtymään luontaisesti gluteenittomiin tuotteisiin. Vasta tämän jälkeen ihmiset ovat tulleet oireettomiksi.
Gluteeniin ja gluteeniviljoihin yhdistettyjä sairauksia ja terveysongelmia ovat mm. keliakia, atopia, ihottuma, astma, psoriasis, masennus, ahdistuneisuus, autismi, anemia, pääkipu/migreeni, nivel- ja lihaskivut, osteoporoosi, vatsa- ja suolisto tulehdukset, vatsakivut, ummetus tai ripuli, närästys (reflux) jne. Ei siis ihme että vointi paranee, kun suurin osa Suomalaisten kärsimistä vaivoista voidaan yhdistää gluteenia sisältäviin viljoihin.
Tutkimuksia gluteeniin liittyen: IBD (Tursiet alInflammBowelDis 2005). Arthritis (Pellegriniet alClinExpReymatol1991). Psoriasis (Michaelssonet alBrClinDermatol2000). Sjögren'ssyndrome(Iltanen et alAm J Gas1999). Schitzophrenia(Samarooet alSchizophrRes2009). Mania (Dickersonet alPsychiatrRes2012). Autism(Vojdaniet alNutrNeurosci2004). Autoimmuneliverdisorders (Volta et alLancet 1998). Neurologicaldisorders: glutenataxia, glutenneuropathy etc. Gluteeniherkkyys: gluteeni voi aiheuttaa depressiota Aliment PharmacolTher2014;39:1104-12. Gluteeniherkkyys: fibromyalgiaoireet helpottuvat gluteenittomalla dieetillä ContempClinTrials2015 Jan;40:193-8 RheumatolInt2014;34:1607-12. Gluteeniherkkyys: 47%:lla alentunut luuntiheys (liittyi BMI , usein myös muita intoleransseja) Carroccio et al. BMC Medicine 2014, 12:230.
Homeista viljaa
Viime syksynä ajellessamme Rukalle pyysin miestäni pysäyttämään auton, kun näin pellolla leikkuupuimurin puimassa viljaa. Mielenkiinnon vuoksi kävin hakemassa pellolta tukun tähkiä. Autossa silmäilin keräämääni materiaalia. Ensimmäinen huomio oli, että nämä tähkät eivät näyttäneet kauniilta kullankeltaisilta jonkalaiseksi vilja yleensä lehdissä kuvataan. Nämä keräämäni tähkät olivat mustan homeen peitossa ja epämiellyttävän näköisiä. Olin kauhuissani, tällaista viljaako ihmisille/eläimille syötetään Suomalaisena terveysruokana. Vaikka vilja kuivataan ja siemen otetaan akanan sisältä, niin millään ei voida välttyä siltä, etteikö osa homepöly pääse sekoittumaan itse jyviin. Viljasta oireita saavat ihmiset voivat siis reagoida myös sen sisältämiin homeisiin. Taas tuli itselle hyvä mieli, että olen ollut jo yli 11 vuotta täysin viljattomalla ruokavaliolla.
Torajyvää sisältävää heinää
Viikon kuluttua paluumatkalla Rukalta kotiin näin lähes sata päisen lehmälauman syömässä laitumella heinää, pyysin jälleen miestäni pysäyttämään auton. Kävin hakemassa pellolta tukun heinää jota näkisin minkälaista ruokaa lehmille tarjotaan. Näky oli suorastaan kauhea. En ollut koskaan ennen nähnyt torajyvää luonnossa, mutta tunnistin sen heti koska homeopatiaopintojeni aikana meille opetettiin toksikologiaa jossa käsiteltiin myös torajyvää ja sen sisältämää ergotamiinia.
Torajyvä (secale cornutum) on Claviceps purpurea –sieni jota tavataan rukiissa, vehnässä, ohrassa sekä heinissä. Keskiajalla torajyvä sai aikaan paljon tuhoa. Torajyvä on myrkyllinen ja lievissä altistuksissa se on saanut aikaan erityisesti lapsilla henkistä jälkeenjääneisyyttä, heikentynyttä vastustuskykyä, kouristuksia, pakkoliikkeitä, hallusinaatioita ja tuskia sekä suurina määrinä kuolioita ja potilaiden menehtymisiä.
Mielenkiintoista on, että autistit voivat paremmin gluteenittomalla ja osa myös maidottomalla ruokavaliolla. Lieneekö torajyvällä jotakin yhteyttä asiaan?
Torajyvää vastaan ei ole kemiallista torjuntakeinoa. Paras tapa ehkäistä torajyvää on kasvinvuorotus ja puhtaan kylvösiemenen käyttö. Ihmisille tarkoitetussa viljassa sallitaan suurempi määrä torajyvää, kuin eläimille tarkoitetussa rehussa. Tämä tietysti siksi, että on kallista jos karja sairastuu, ihmisillä ei niinkään ole väliä. Näkemäni heinäpelto oli lähes kokonaan torajyvän saastuttamaa, kukapa siellä kävi laskemassa lehmän syömää torajyvä määrää.
Tieteellisessä julkaisussa on todettu että analyyseissä joita on tehty Kanadassa, Sveitsissä, Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa on löydetty torajyväalkaloideja ihmisten ruoasta, kuten vehnä -ja ruisjauhosta ja muista viljaruoista usein tasolla joka ylittää 1000 mikrogrammaa kilossa. Scottin mukaa torajyvän myrkyt, ergot alkaloidit, pääsevät myös lehmillä maitoon asti (2009 Scott, P. M. Ergot alkaloids: extent of human and animal exposure. WORLD MYCOTOXIN JOURNAL, Volume: 2, Issue: 2 Pages: 141-149).
Täysjyvävilja
Onko täysjyvä vilja terveellisempää kuin valkoinen raffinoitu vilja? Kuten meille on virallisesti opetettu. Entä syödäänkö maailmalla täysjyväviljaa vai onko se suomalainen ilmiö? Miksi Ranskalaiset ja muut eurooppalaiset jotka syövät valkoista patonkia, eivät saa siitä oireita? Eikö kehitysmaiden kansa tiedä, että täysjyväriisi olisi ravintorikkaampaa, kun he syövät valkaistua riisiä?
Nämä olivat kysymyksiä jotka minua vuosikymmeniä askarrutti, varsinkin siksi, kun huomasin itse saavani oireita erityisesti täysjyväviljasta. Keskustelin asiasta erään henkilön kanssa joka oli tutkinut vilja asioita. Hän kertoi mm. sellaisen seikan, että viljan kuorikerros sisältää luonnostaan omia säilöntäaineita jonka avulla se säilyy itämiskykyisenä jopa vuosisatoja. Ja että osa ihmisiä on herkistynyt juuri näille viljan sisältämille omille säilöntäaineille. On myös loogista, että kehitysmaissa käytetään valkoista riisiä, koska heillä on perimätietona ymmärrys kuorikerroksessa olevista ihmiselle haitallisista aineista. Moni Suomalainen ulkomaan matkaaja on todennut voivansa syödä ulkomailla valkoista patonkia tai croissanteja ilman oireita, vaikka kotimaassa saa viljatuotteista oireita.
Merja Lindström |