Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa monella tapaa ihmisen terveyteen. Kilpirauhashormoneilla on tärkeitä vaikutuksia elimistön hiilihydraatti- proteiini- ja rasva-aineenvaihduntaan. Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa mm: ihoon, sydän ja verenkiertojärjestelmään, hengityselimiin, ruoansulatuskanavaan, hermostoon, lihaksiin, luustoon, munuaisiin, vereen, aivolisäkkeeseen ja lisämunuaisiin, sukupuolirauhasiin sekä energia-aineenvaihduntaan ja kolesterolipitoisuuteen. Kokonaisterveyden kannalta on siis tärkeä selvittää toimiiko kilpirauhanen normaalisti.

Kilpirauhasen hoito pitää aina perustua verianalyysitutkimuksiin, potilaan oirekuvaan ja usein myös ultraäänitutkimukseen. Oireet ovat yhtä tärkeässä, ellei tärkeämmässä asemassa, kuin verianalyysin ja ultraäänitutkimuksen tulokset.

Kilpirauhastutkimukset
Perusterveydenhuollossa tutkitaan lähinnä pelkkää TSH arvoa eli tyreotropiinia, joka on kilpirauhasta stimuloiva hormoni. Endokrinologit painottavat, että pelkkä TSH ei ole riittävä tutkimus, vaan pitää tutkia myös T4v eli vapaa tyroksiini. Luonnonmukaisempaa hoitoa suosivat lääkärit ja terapeutit puolestaan käyttävät laajaa kilpirauhasen verianalyysiä, jota kutsutaan myös kilpirauhaspaneeliksi. Tässä verianalyysissä tutkitaan TSH, T4v, T3v eli vapaa trijodityroniini, rT3 eli käänteinen trijodityroniini ja kilpirauhasen vasta-aineet eli tyreoglobuliini, vasta-aineet (TyglAb) sekä tyreoideaperoksidaasi, vasta-aineet (TPOAb).

Kilpirauhaspaneelia on vähätelty määrättyjen endokrinologien taholta, vaikka paneelin tutkitaan käytettävä Genova Diagnostics Laboratorio, on kaikki standardit täyttävä, sertifioitu lääketieteellinen laboratorio. (http://www.gdx.net/about) Sitä käyttävät yli 8000 yleis- ja erikoislääkäriä sekä terveydenhuollon tuottajaa.

Käänteinen T3-ongelma on viimeaikoina herättänyt keskustelua ja endokrinologi Matti Välimäki väitti sitä Ylen Akuutti-ohjelmassa peräti nettisairaudeksi. Käänteistä T3 arvoa on tutkittu Suomessa jo 1980-luvulla, kauan ennen internetin keksimistä ja käänteinen T3 arvo on tutkimuksissa todettu parhaaksi kilpirauhashormonien kudostason mittariksi.

(The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism 2005; 90(12):6403-6409) http://www.antiagingpittsburgh.com/2011/04/reverse-t3-is-the-best-measurement-of-tissue-thyroid-levels/

Kun arvot ja oireet eivät täsmää
On paljon ihmisiä, joiden oireet kertovat kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta TSH ja T4v arvot ovat viitevälissä. Kun vielä kilpirauhaspaneelin tuloksetkin ovat normaaliarvoissa, on kyseessä ns. kakkostyypin kilpirauhasen vajaatoiminta, jonka eräät endokrinologit ovat sekoittaneet rT3 ongelmaksi.

Kakkostyypin kilpirauhasen vajaatoiminta tarkoittaa sitä, että hormoneja on verenkierrossa riittävästi, mutta elimistö ei reagoi niihin, ne eivät pääse kudostasolle, samoin kuin kakkostyypin diabeteksessa. Tyypin kaksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivät saavat avun yleensä eläinperäisistä kilpirauhaslääkkeistä, jotka sisältävät kaikkia kilpirauhasen tuottamia hormoneita. Näitä eläinperäisiä lääkkeitä ovat mm. Armour Thyroid, Thyroid Erfa ja Nature Throid.

Kilpirauhasen liikatoiminnan tyypillinen oire on ylikierroksilla käyminen ja raju laihtuminen, vaikka söisi kuinka paljon, aineenvaihdunta on niin vilkasta, että laihtuu väkisin. Tämän lisäksi laboratorioarvoissa TSH on viitearvojen alarajoilla tai alle ja T4v on yli viitearvojen. Lääkärit hoitavat kilpirauhasen liikatoimintaa Tyrazol nimisellä lääkkeellä, jonka vaikuttava aine on karbimatsoli, joka estää kilpirauhasen toimintaa, estämällä jodin sitoutumista kilpirauhashormoniin. Valitettavan usein lääkärit hoitavat pelkkiä laboratorioarvoja, sillä useimmilla henkilöillä, joille Tyrazol-lääkitys on määrätty, oireet eivät tue diagnoosia. Useimmat Tyrazol-lääkityksellä olevat henkilöt ovat ylipainoisia ja suurin osa heidän oireistaan viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta kukaan lääkäri ei ole kiinnittänyt huomioita oireisiin, vaan pelkkiin TSH ja T4v arvoihin. Näissä tapauksissa kyse on siis hoitovirheestä.

On täysin mahdotonta kärsiä kilpirauhasen liikatoiminnasta ja painon lisääntymisestä samanaikaisesti. Kun näiltä henkilöiltä tutkitaan laaja kilpirauhasen paneeli, tuloksena on liiallinen käänteisen T3 hormonin (rT3) tuotanto sekä liian vähäinen vapaan T3 hormonin (T3v) tuotanto. Tutkimuksissa on todettu, että terveillä henkilöillä T3v:n ja rT3:n suhde on yleensä 23 – 24 ja käänteisestä T3 ongelmasta kärsivillä suhde on alle 20 ja yleisimmin 5 – 10.

Ollako vai eikö olla rT3
Tämä nettisairaudeksi väitetty ongelma on hyvin todellinen. Endokrinologit väittävät tätä tilaa elimistön puolustusmekanismiksi, jolloin elimistö tarkoituksella hidastaa aineenvaihduntaansa. Tämä onkin varmasti sen alkuperäinen tehtävä, mutta valitettavasti se ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Käänteisen T3 hormonin ylimääräinen tuotanto pitäisi olla lyhytaikaista ja sen pitäisi palautua normaaliksi stressihormonipitoisuuksien tasoittuessa.

Ongelma syntyy, kun stressihormonitasot eivät normalisoidukaan ja elimistö jatkaa vääränlaista hormonituotantoa vuosikausia, jonka syynä voi olla; työstressi, ihmissuhdeongelmat, liikarasitus, hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta tai tehoton Thyroxin-lääkitys tai mikä tahansa sairaus, joka on suuri stressin aiheuttaja elimistölle. Pelkkien oireitten perusteella on mahdotonta tietää, onko kyse käänteisestä T3 ongelmasta ja siksi asia pitäisi aina varmistaa asianmukaisilla tutkimuksilla. Endokrinologit väittävät tätä rahastukseksi, kun lääkäri haluaa varmistua potilaan sairaudesta ja hoitaa sairautta asianmukaisesti. Käänteistä T3 ongelmaa ei voi nimittäin hoitaa T4 hormonia sisältävillä lääkityksillä, sillä elimistö tuottaa T4 hormonista koko ajan käänteistä T3 hormonia.

Oikeanlainen rT3 hoito
Kun käänteinen T3 ongelma on laboratoriotulosten ja oireiden perusteella varmistettu, sitä hoidetaan T3 lääkityksellä (Thybon, Liothyronin). Jos henkilöllä on Thyroxin tai eläinperäinen lääkitys, sitä aletaan pikkuhiljaa vähentää ja rinnalle lisätään T3 lääkettä, yleensä viikon välein, kunnes ollaan pelkällä T3 lääkkeellä.

T3 lääkkeen annostelu on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät, mm. aikaisemmin todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, jo käytössä olevat kilpirauhaslääkitykset, lisämunuaisten toiminta (stressihormonien tuotanto), rautavaraston ja B12-vitamiinin pitoisuudet, elimistön happo-emästasapaino, jne. Tyypillisin Liothyronin tai Thybon annostelu on 20 – 60 mcg päivässä, mutta muutamat potilaat ovat käyttäneet jopa 200 mcg päiväannoksia.

T3-lääke vaatii usein rinnalleen matalan annoksen (2,5 – 10 mg) Hydrocortisonia tukemaan lisämunuaisten omaa kortisolin tuotantoa, joka on monilla heikentynyt pitkittyneen stressin seurauksena. Kilpirauhashormonien toiminta on riippuvainen kortisolin määrästä. Sekä liian korkeat, että liian matalat kortisolitasot heikentävät kilpirauhashormonien toimintaa.

T3 lääkityksen vaikutus laboratorioarvoihin on suurin syy lääkärien välillä vallitsevaan oppiriitaan käänteisen T3 ongelman hoidossa. Thybon ja Liothyronin lääkityksillä TSH arvo laskee lähes mittaamattomiin, lääkityksen määrästä riippuen, sillä stimuloivaa hormonia ei tarvita, kun verenkierrossa on aktiivista kilpirauhashormonia (negatiivinen palautejärjestelmä). Myös T4v arvo laskee hyvin alas T3 lääkityksellä, useimmiten lukemiin 2 – 5 pmol/l ja T3v arvo puolestaan nousee usein yli viitearvojen, lukemiin 7 – 9 pmol/l. Lääkityksen vaikutuksista tietämättömät lääkärit ovat aivan kauhuissaan näistä arvoista, vaikka potilas itse voi erinomaisesti. Jos lääkitys lopetetaan, ennen kuin käänteinen T3 ongelma on saatu hoidettua, arvot palautuvat nopeasti viiteväleihin, mutta potilaan olotila huononee.

Jos henkilöllä ei ole aiemmin todettua kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kun käänteinen T3 ongelma on saatu hoidettua T3 lääkityksellä, voi henkilö pärjätä jatkossa ilman kilpirauhaslääkitystä, ravitsemushoidon avulla. Henkilöt, joilla on jo aiemmin todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat rT3 ongelman poistuttua siirtyä asteittain T3 ja T4 lääkityksen yhteiskäyttöön tai vaihtaa T3 lääkitys asteittain eläinperäiseen lääkkeeseen tai pelkkään Thyroxin lääkkeeseen. Jotkut taas voivat jatkaa lopun elämäänsä pelkällä T3 lääkityksellä. Käänteinen T3 ongelma voi kuitenkin uusiutua, joten stressinhallinta ravitsemushoidolla ja muilla keinoilla on erittäin tärkeää.

Fytonomi Marjo Sukeva-Hakanpään
luento kilpirauhasen hoidosta Nuorisotalolla 11.4.

Takaisin arkisto sivulle