Suomessa oli 1950-luvulla vain noin 5000 tyypin 2 diabeetikkoa. Nyt heitä on sata kertaa enemmän, tosin puolet on vielä vailla diagnoosia, koska diabetes ei aiheuta potilaalle juurikaan huonovointisuutta ennen kuin verensokeriarvot ovat pahasti nousseet. Syynä taudin yleistymiseen ovat väärät ruokatavat, erityisesti liiallinen hiilihydraattien syönti. Diagnoosin saanut henkilö on ollut esidiabeetikkona yleensä 5–10 vuotta, jolloin on jo alkanut syntyä vaurioita moniin elimiin. Tyypin 1 diabeetikkoja on noin 40 000, ja heidänkin määränsä lisääntyy noin neljä prosenttia vuodessa.
Tyypin 2 diabetes yleistyy Suomessa edelleen kovaa vauhtia. Kyseessä ei ole ainoastaan sokeriaineenvaihdunnan häiriö – kuten moni kuvittelee – vaan mukana ovat aina myös rasva-aineenvaihdunnan häiriö, hapetusstressi ja hiljainen krooninen tulehdustila (inflammaatio) sekä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä. Valitettavasti diabeteksen käypä hoito ei ota niitä riittävästi huomioon, vaan keskittyy liiaksi veren sokeritasapainoon. Hyväkään tasapaino ei suojaa kaikkia diabeetikkoja oheistaudeilta.
Raskausdiabetes
Erikseen on syytä mainita raskausdiabetes, jota potee noin 12 prosenttia odottavista naisista. Tila voi johtaa sikiövaurioihin ja haitata lapsen normaalia kehitystä. Raskausdiabetes menee yleensä ohi synnytyksen jälkeen, mutta lähes puolet potilaista sairastuu myöhemmin elämässään tyypin 2 diabetekseen. Riskiä voi vähentää pitämällä paino hallinnassa, harrastamalla liikuntaa ja nauttimalla ravintolisiä, erityisesti D-vitamiinia (100 mikrogrammaa päivässä), E-EPAa (1000 mg päivässä) ja pre- ja probiootteja.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio
Vähähiilihydraattinen (vhh) ruokavalio on paras vaihtoehto monelle kakkostyypin diabeetikolle. Ruotsin Diabetesliitto on hyväksynyt vhh:n, mutta Suomen Diabetesliitto vastustaa sitä jyrkästi, samoin kuin kaikkia ravintolisiä. Suomen Diabetesliiton mielestä tautia kuuluu hoitaa lääkkeillä, ei vhh:lla eikä ravintolisillä. Kuitenkin tieteelliset tutkimukset ja käytännön kokemukset puoltavat vhh:ta, säännöllistä kuntoliikuntaa ja ravintolisien käyttöä. Ne ehkäisevät ja hillitsevät diabeteksen lisätauteja, joihin kuuluvat sydän- ja verisuonitaudit, silmänpohjan, hermoston, munuaisten vauriot ja säärihaavat. Ravintolisiä voi käyttää huoletta jatkuvasti, tauotta ja tarvittaessa yhdessä lääkärin määräämän lääkityksen kanssa. Ravintolisät eivät rasita maksaa eivätkä munuaisia, vaan päinvastoin suojaavat niitä.
Diabeetikon ravintolisät
Diabeetikon tärkeimpiin ravintolisiin kuuluvat alfalipoiinihappo, berberiini, D-vitamiini, E-EPA, foolihappo ja muut B-vitamiinit, karnosiini, kromipikolinaatti, magnesium, pre- ja probiootit, sinkki ja ubikinoni. Jokaisen diabeetikon ei tarvitse syödä niitä kaikkia yhtaikaa, mutta mitä useampaa ravintolisää käyttää, sitä parempi vaikutus. Ravintolisät näet yhteis- ja vuorovaikuttavat keskenään. Lue lisää maksuttomasta Hyvän diabeteshoidon oppaasta, jonka voit noutaa terveyskaupasta tai ladata netistä (http://www.tritolonen.fi/files/publishings/diabetesopas/). Voit lukea lisää uusinta tietoa vhh:sta ja ravintolisistä myös netistä sivustolta http://www.vhh-terveysravinto.fi, jossa voit saada vertaistukea, osallistua keskusteluun ja kertoa omia kokemuksiasi.
Matti Tolonen. LKT, dosentti |
