Reposaaressa asuva Jasmine on kärsinyt koko ikänsä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista. Jasminen äidillä on ollut kilpirauhasen vajaatoiminta odottaessaan Jasminea, hän ei ole kuitenkaan saanut siihen koskaan lääkitystä. Kun Jasmine viimein sai oikeat lääkkeet kilpirauhasongelmiinsa, teki Satakunnan keskussairaalan lääkäri Jyrki Lähde Jasminea hoitaneesta lääkäristä kantelun Valviraan. Siitä alkoi oppiriita endokrinologien ja muiden lääkärien välille, joka ei ota laantuakseen. Surullisinta oppiriidassa on se, ettei potilaiden parantumisella näytä olevan mitään arvoa, sen enempää kanteluita tehneille lääkäreille, kuin valvovalle viranomaiselle Valviralle.

Jasminea on hoidettu Satakunnan keskussairaalassa useaan otteeseen hänen syntymästään alkaen erilaisten tervey-songelmien vuoksi. Jasminen terveydentila on Satakunnan keskussairaalan hoidoista huolimatta huonontunut vuosi vuodelta. Jasmine on kärsinyt mm. liikalihavuudesta, yhä pahenevista nivel- ja lihaskivuista, invalidisoivasta ummetuksesta, sekä voimakkaista pakko-oireista, myös pelkotiloja ja ahdistusta on ollut. Jasminen verikokeiden tulokset ovat myös huolestuttavalla tasolla.

2010 koulussa terveydenhoitaja puuttui Jasminen lihavuuteen. Äiti otti yhteyttä lääkäriin voimakkaista pakko-oireista kasvoissa. Jasmine sai lähetteen Satakunnan keskussairaalaan lastenneurologi Esa Kuusiselle. Kuusinen ehdotti kokeiltavaksi haloperidoli (Serenase) lääkettä. Lääkeinfossa sanotaan; Haloperidolin turvallisuutta ja tehoa pediatristen (lapsi) potilaiden hoidossa ei ole varmistettu. Äiti ei aloittanut Jasminelle mielenterveyslääkettä vaan vaati kilpirauhastutkimuksia.

3.1.2011 lääkäri Samuli Ylitalolta haettiin apua Jasminen kilpirauhaseen. Jasminelle tehtiin kilpirauhasen ultraäänitutkimus 18.1.2011, jossa ei poikkeavaa. Ylitalo ehdotti Jasminelle myös Serenase lääkitystä. Äiti oli vakuuttunut, että Jasminen oireet johtuvat kilpirauhasesta, koska Jasminen isosiskolla oli lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan paljolti samanlaisilla oireilla kuin Jasminella.

Äiti oli lukenut kilpirauhasen vajaatoiminnan oirekuvan Ylitalolle ja sanoi Jasminen kärsivän lähes kaikista kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista. Ylitalo suositteli, ettei äiti kävisi netissä lukemassa sairauksista. Samuli Ylitalo oli sitä mieltä, että Jasmine kärsi vain obesiteetistä (läskiydestä) ja TSH arvo nousee runsaan rasvakudoksen takia, eikä kyseessä ole kilpirauhasen vajaatoiminta. Äiti lähti Ylitalon vastaanotolta itkien pois, koska äiti oli elättänyt toivoa, että Jasmine saisi vihdoin apua kilpirauhaseen.

Helmikuussa 2011 mitta täyttyi
Perhe lähti hakemaan apua muualta, koska he eivät sitä Satakunnan keskussairaalasta saaneet. Jasminen pakko-oireet olivat pahentuneet niin, ettei ruoka pysynyt enää kunnolla tytön suussa, koska Jasmine avasi suutaan pakonomaisesti taukoamatta. Silmien räpyttely oli niin pahaa, ettei hän pystynyt kontrolloimaan enää kävelyään, vaan törmäili koulussa toisiin lapsiin.

8.2.2011 Jasmine kävi ensi kertaa lääkäri Saaran (nimi muutettu) vastaanotolla. TSH oli ollut jatkuvassa nousussa ja Saaran vastaanotolle hakeuduttaessa TSH arvo oli 8.1., kun viitearvot ovat 0.4-4.5.

Saara aloitti 8.2.2011 kokeeksi Jasminelle Thyroxin lääkityksen selvien kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden vuoksi. Thyroxin helpotti aluksi oireita, erityisesti pakko-oireet helpottuivat ja painon nousu taittui, mutta muutaman kuukauden kuluessa oireet palasivat entiselleen. Toukokuussa Saara alkoi epäillä Jasminen kärsivän rT3 dominanssista. Epäily vahvistui verikokeella, joka näytti selvää rT3-ongelmaa.

Kesäkuussa 2011 Jasminelle aloitettiin Liothyronin (T3-lääke) ja Hydrokortison lääkitys pienellä annoksella. Jasminen oireet alkoivat helpottaa, pakko-oireet hävisivät lähes kokonaan, vatsa alkoi toimia paremmin, nivel- ja lihaskivut helpottivat, myös Jasminen mieliala parani. Saaran hoidon aikana Jasminen painoindeksissä tapahtui huikea muutos parempaan. Jasminen voinnin paranemisen Liothyronin ja Hydrokortison lääkkeillä myös Jyrki Lähde on kirjannut sairaalan papereihin.

Keväällä 2011 Isä ilmoitti Satakunnan keskussairaalaan, etteivät he tule nyt sairaalaan kilpirauhasasioissa, koska asia on hoidettu yksityislääkärillä. Kun sairaalassa Jasminea hoitanut lääkäri Samuli Ylitalo sai kuulla asiasta, hän teki potilaspapereihin merkinnän, "Meillä ei kontrollia anneta."

Vihdoin valoa Jasminen elämään
Saaran hoidolla Jasminen terveydentilassa tapahtui vihdoin muutos parempaan ja perhe oli tyytyväinen tilanteeseen. Syksyllä 2011 koulusta otettiin yhteyttä kotiin ja vaadittiin Jasminea palaamaan heti normaaliin koulunkäyntiin. Vanhemmat kertoivat, että Jasminella on aloitettu kesällä uudenlainen hoito, joka tuntuu auttavan, mutta Jasminen kunto ei vielä kestä normaalia koulunkäyntiä. Vanhemmat pyysivät koululta kärsivällisyyttä, kunnes hoito on alkanut vaikuttaa täydellä teholla. Koulussa oltiin kuitenkin tiukkana ja sanottiin, että Jasmine tarvitsee psykiatrista tutkimusta. Vanhemmille ei annettu muuta mahdollisuutta, kuin laittaa Jasmine sairaalaan, lasten psykiatriselle osastolle.

Sairaalasta Jasmine on saanut mm. seuraavat diagnoosit: Z62.1 Vanhempien ylisuojelevuus, äidin ylihuolehtivuus, isän liiallinen huolehtivuus, F93.0 Lapsuuden eroahdistushäiriö, Z63.8 muut määritetyt primaarisen tukiryhmän ongelmat. Obesiteettiongelma (liikalihavuus).

Sairaalassa Jasminelta otettiin kilpirauhasarvot ja koska ne näyttävät T3-lääkettä käyttävillä täysin eri lukemia, kuin ilman lääkettä tai Thyroxin hoidossa olevilla, Jyrki Lähde menetti malttinsa. Lähde kertoi Jasminen äidille puhelimessa Jasminen aivolisäkkeen lopettaneen toimintansa ja tilanteen olevan erittäin vakava ja että lääke tulee lopettaa välittömästi.

Isä ihmetteli miten Jasminen kunto on sitten parantunut, jos hoito on vaarallista? Jasminen äiti järkyttyi Jyrki Lähteen pelottelusta ja oli lähes shokissa ja kysyi kuoleeko Jasmine nyt tämän "väärän" hoidon seurauksena.

18.10.2011 Lähde lopetti Liothyronin ja Hydrokortison lääkityksen kirjaten potilaspapereihin: "Kilpirauhaslääkityksen osalta totean, että nyt toteutettu lääkitys on haitallinen, eikä sitä tule jatkaa, se ei perustu lääketieteelliseen tutkittuun tietoon vaan kauniiseen teoriaan kilpirauhashormonien toiminnasta." Lähde on kirjannut myös, ettei tunne lääkettä niin hyvin, että voisi alkaa lääkettä titraamaan.

Lähde aloitti Thyroxin lääkityksen, vaikka siitä ei ollut apua, kuin hetkeksi, kun Saara sitä Jasminelle kokeili. Joulukuussa 2013 Jasminen terveydentila alkoi olla todella huolestuttavalla tasolla ja Jasmine alkoi puhua, että hänestä tuntuu, että hän kuolee pian, koska oireet ovat pahentuneet niin voimakkaasti. Satakunnan keskussairaalassa käynti Jyrki Lähteellä 19.12.2013, romahdutti vanhemmat lopullisesti ja he ymmärsivät, ettei Jasmine tule saamaan koskaan tarvitsemaansa hoitoa Satakunnan keskussairaalassa.

Thyroxin hoidon alettua kaikki Jasminen oireet ovat pahentuneet; painon nousu on kiihtynyt ja painoa on tullut lisää kahdessa vuodessa yli 30 kg. Ummetus on pahentunut ja ummetuksen hoitoon Lähde ehdotti Resolor- lääkettä. Lääkeinfossa sanotaan; Ei miesten, lasten eikä alle 18-vuotiaiden nuorten käyttöön.

Sokeriarvot ovat nousseet ja hänelle on kehittynyt myös rasvamaksa. Jasminen kunto on niin huono, ettei hän pysty käymään normaalisti koulua, vaan opettaja käy kaksi kertaa viikossa opettamassa Jasminea kotona.

Tammikuussa 2014 Jasmine kävi yksityislääkärin vastaanotolla, joka hoitaa kilpirauhasongelmia monimuotoisesti. Asiasta oltiin yhteydessä myös Satakunnan keskussairaalaan ja pyydettiin, että sairaala suostuisi yhteistyöhön ko. lääkärin kanssa. Vastuualuejohtaja Anssi Luomalta tuli tyly vastaus - Jasminen hoito Satakunnan keskussairaalassa on ollut asianmukaista ja heillä potilasta hoidetaan vallitsevan hoitosuositusten puitteissa. Jos potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon, hän voi hakeutua muun yksikön hoidettavaksi.

Jasminen taistelu oikeanlaisesta kilpirauhaslääkityksestä jatkuu. Valoa tunnelin päässä on näkyvissä. Jasminelle on aloitettu uuden lääkkeen "sisäänajo" ja positiivisia merkkejä on jo havaittavissa.

Jasminen hoidosta Satakunnan keskussairaalassa ollaan tekemässä kantelua Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Merja Lindström

Takaisin arkisto sivulle