Hyvän terveyden aineosat koostuvat ravinteikkaasta ruoasta, puhtaasta vedestä, riittävästä liikunnasta sekä auringon valosta. Auringon valoa meillä pohjolassa on saatavana hyvin rajoitetun ajan vuodessa, jonka johdosta joudumme oleskelemaan pitkiä aikoja keinovalossa. Tavalliset keinovalot aiheuttavat kuitenkin monia terveyshaittoja, kuten päänsärkyä, väsymystä, silmien ylirasitusta sekä yleisen vireystilan heikkenemistä, jne. Kun halutaan ehkäistä näitä haittoja, voidaan tavallisten lamppujen tilalle vaihtaa lähes auringonvalon veroiset täysspektrilamput.

Luonnollisella auringonvalolla on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että auringon täysspektri valonsäteet:
• ehkäisevät syöpää, erityisesti paksusuolen-, eturauhas-, munasarja- ja rintasyöpää
• parantavat vastustuskykyä
• nostavat elimistön D-vitamiinitasoa (syövän ehkäisyyn, luustolle, ym.)
• alentavat verenpainetta
• parantavat yöunta, etenkin lapsilla

Sateenkaaren värit
Saadaksemme sisätiloihin aurinkoa vastaavan valaistuksen, tulee valossa olla täysspektrivärit, kuten sateenkaaressa. Täysspektrivalon tulee sisältää myös aina jonkin verran infrapuna- ja ultraviolettisäteilyä, joka on välttämätöntä terveydelle. Valospektriä kuvattaessa käytetään erityisesti kahta eri lukua:
• CCT:tä eli korreloitua värilämpöä, joka kertoo valon lämmöstä tai kylmyydestä ja jonka mittayksikkönä on Kelvin. Eli, mitä korkeampi luku, sitä kylmempi väri.
• CRI:tä, jolla mitataan värintoistoa eli miltä esineiden värit vaikuttavat ihmissilmässä. CRI:n numerointi on 0 – 100 ja mitä korkeampi luku, sitä parempi värintoisto.

Näiden lukujen vertailukohteena käytetään auringonvaloa, jonka CCT on 5500 K eli Kelviniä ja CRI on 100. Mitä lähemmäksi näitä lukuja pääsee, sitä parempi on valon laatu. Parhaissa täysspektrilampuissa CCT on sama kuin auringon eli 5500 K ja CRI on yleensä 93 - 96. Luvut ovat lamppukohtaisia ja ne pitäisi löytyä lampun tuoteselostuksesta.

Lampuilla, joilla on alhainen värilämpö (3500 K tai vähemmän) on punaisen keltainen tai oranssin valkoinen väri. Keskilämpöisillä (3500 K – 4100 K) lampuilla on neutraali tai valkoinen väri. Korkeamman (4100 K tai korkeampi) värilämmön omaavilla lampuilla on hyvin viileä tai sinisen valkoinen väri. Auringonvalo on kirkkaimmillaan kesällä keskipäivällä pilvettömällä säällä, jolloin sen värilämpö on 5500 K eli se on erittäin viileä ja sen värisäteet ovat vihreitä ja sinisiä. Joillakin lampuilla värilämpö voi olla jopa 8000 K, jolloin sen väri on aivan liian kylmä.

Valon vaikutus kehoon
Lampun värilämpö ja värintoisto vaikuttavat esineiden ja ympäristön väreihin, mutta myös kehon toimintoihin ja erityisesti hormonitoimintaan. Kun valo kulkeutuu silmään, se ei pelkästään mene näkökeskukseen mahdollistaen näkemisen, vaan se kulkeutuu myös aivojen hypotalamukseen. Hypotalamus on niin tärkeä kehon toiminnoille, että sitä kutsutaan usein nimellä aivojen aivot. Tämä tarkoittaa sitä, että se kontrolloi hermoston aluetta, joka säätelee automaattisia ja aineenvaihdunnallisia toimintoja kehossa.

Hypotalamus kontrolloi kehon lämpötilaa, nälkää ja janoa sekä nestetasapainoa ja verenpainetta. Se liittää myös hermoston umpieritystoimintaan. Tämän lisäksi hypotalamus säätelee aivolisäkkeen toimintaa, joka erittää monia välttämättömiä hormoneja. Hypotalamus käynnistää stressireaktion, vaikuttaa tunnetiloihimme ja kontrolloi immuunipuolustustamme. Sisäisen kellomme toimintayksikkö on myös hypotalamuksessa ja tämä yksikkö on yhteydessä käpylisäkkeeseen, joka tuottaa melatoniini-hormonia. Melatoniinin tuotantoakin säätelee valon määrä. Kun valon määrä vähenee, melatoniinin tuotanto lisääntyy. Tämän johdosta unentarve lisääntyy talvella, mutta jos melatoniinia ei erity riittävästi, on siitä seurauksena unettomuus.

Tutkimuksia valon vaikutuksista
Valo vaikuttaa myös välittäjäaine serotoniinin tuotantoon. Lancetissa vuonna 2002 julkaistussa tutkimuksessa, oleskelu kirkkaassa päivänvalossa lisäsi serotoniinin tuotantoa ja valon vähyys heikensi sitä. Ei siis ole aivan sama, minkälaisessa valossa oleskelemme, sillä se vaikuttaa voimakkaasti terveyteemme.

Täysspektrilamppujen isäksi nimetty tri John Ott huomasi tämän kuvatessaan kurpitsojen kasvua Walt Disney elokuvaan. Loisteputkivalossa kurpitsat eivät kasvaneet kunnolla tai kuolivat äkillisesti. Ainoastaan UV-säteilyä sisältävä päivänvalo sai ne kukoistamaan ja tämän johdosta hän jatkoi tutkimuksia eläimillä1950 – 1960–luvuilla Yhdysvalloissa. Hän huomasi, että hiiret elivät keinovalossa vain noin 8 kuukautta, kun taas päivänvalossa hiirien elinikä oli jopa 16 kuukautta. Näiden tutkimusten myötä alkoi päivänvalolamppujen suunnittelu ja kehitystyö, jonka tuloksena syntyivät lähes auringonvalon veroiset täysspektrilamput.

Täysspektrilamppujen vaikutuksia:
• kohentaa mielialaa, erityisesti kaamosajan masennuksesta kärsiville
• lisää keskittymiskykyä, tuottavuutta sekä selkeyttää mieltä
• tarkentaa näkökykyä ja värien havaitsemista
• parantaa yöunta
• lisää energisyyttä
• vähentää silmien rasitusta ja väsymistä
• lisää oppimiskykyä

Täysspektrivaloissa ei myöskään ole sähköjännitevälkyntää, joka lisää stressiä ja työvirheitä, ja magneettikenttä on mahdollisimman alhainen, jolloin ne sopivat paremmin myös sähköallergioista kärsiville. Täysspektrilamput ovat samalla energiasäästölamppuja, pelkästään värinänpoisto säästää energiaa 20 - 30 % ja lampun käyttöikä kasvaa useilla vuosilla.

Lähteet:
http://www.mercola.com/forms/light_bulbs_blog.htm
http://www.adlux.fi/public/truelightpalaute.html

Marjo Sukeva

Apinatkin suosivat täysspektrivaloa
Korkeasaaren eläintarhassa tehtiin koe apinoilla. Niille tehtiin kaksi samanlaista asuintilaa, mutta toiseen asennettiin täysspektrivalaisimet. Kaikki apinat asettuivat asumaan täysspektrivalaistuun asuintilaan. Tämän perusteella apinoiden tilat Etelä-Amerikka-talossa valaistiin täysspektrivaloilla.
Myös matelijoille ja liskoille asennettiin nämä terveyttä ylläpitävät valot, sillä lampuista saa tarvittavaa D-vitamiinia ja eläinten hormonitoimintakin toimii tasaisesti tällaisessa valaistuksessa.