Sairauksien tukihoito
TAISTELE - VOITA SYÖPÄ & RAVINTO JA SYÖPÄ

Syövän hoitoa on pidetty vuosisatoja salatieteenä. Syöpälääkärit ja puoskarit saivat potilaansa tai pikemminkin asiakkaansa uskomaan omiin syövän hoidon kummallisiin menetelmiin. Nyt tilanne on toinen. Tiedämme syöpäsolujen käyttäytymisestä sata kertaa enemmän, kuin vielä kaksikymmentä vuotta sitten. Se on avannut uusia mahdollisuuksia syövän hoitoon, jopa kotona. Useissa syöpätapauksissa voidaan hyväksikäyttää monenlaisia uusia keinoja ihan kotihoitoina. Paljolti voidaan vaikuttaa syövän ennaltaehkäisyyn ja hoitoon yksinkertaisilla ja halvoilla kotikonsteilla. Useimmissa syöpätaudeissa jo oikeaan osunut potilaan ravintoterapia riittää.

Terveydenhuoltomme ei yksinkertaisesti pysty maksamaan yhä kalliimpia syövänhoitoja samaan aikaan, kun eläkeläisten ja syöpäpotilaiden määrä kasvaa. Tärkein kysymys on siinä, miten hoidat itse syöpääsi tai miten lähimmät omaisesi voivat edesauttaa siinä vaikeassa tilanteessa? Miten paljon voidaan tehdä yksinkertaisesti kotihoitoina? Kuinka paljon oikea ravitsemus vaikuttaa?

Kokemusperäinen näyttö arvokasta
Nykytiedon valossa on suuri määrä keinoja puuttua syövän kasvuun ja leviämiseen käyttämällä kalliiden patenttilääkkeiden ja sairaalakäyntien ohella muita yksinkertaisia ja halpoja kotikonsteja. Monilla tavallisilla ravintoaineilla on vankka solubiologinen vaikutus, estää syövän kasvua. Mutta useimmilla luontaishoidoilla on vain pitkään kokemukseen perustuva kokemuksellinen näyttö. Niillä ei ole ns. tutkimusperäistä näyttöä. Selitys on varsin yksinkertainen. Nykylääketieteessä tutkitaan vain lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa.

Platinajohdannaisia käytetään meilläkin runsaasti monien syöpien hoidossa, vaikka niiden solubiologinen vaikutusmekanismi on varsin epäselvä. Reumatautien hoidossa käytettiin vuosikymmeniä kultajohdannaisia yhtä heppoisin perustein.
Suurimmasta osasta käyttämistämme jokapäiväisistä lääkkeiden tehosta on vain
kokemusperäistä tietoa. Lääketiede elää siis paljolti vain kokemusperäisen tiedon avulla. Näin tekevät myös mm. homeopatia, naprapatia, akupunktio, manipulaatiohoidot, psykoanalyysi ja sadat muut potilaan hoitokeinot. Näistä keinoista ei ole nykyaikaisen pääasiallisesti lääketeollisuuden määräämien sääntöjen puitteissa tarpeeksi näyttöä. Niistä kun ei saa patenttilääkkeitä. Me tulemme elämään syövän hoidossakin paljolti kokemusperäisen tiedon varassa, ehkäpä vielä kolmisenkymmentä vuotta. Ehkä kauemminkin?

Solubiologina ja patologian (em) professorina vähän hymyilyttää eräät yksityiset syöpäklinikat, joissa annetaan tuhansien eurojen ”syöpähoitoja” ja tehdään turhia erittäin kalliita tutkimuksia kovin heikoin tieteellisin perustein. Hädässä oleva syöpäpotilas tai hänen omaisensa maksavat viulut. Yhteiskunta ei onneksi vielä suostu maksumieheksi.

Voimme itse vaikuttaa
Jotain ehkä tiedämme uuden solubiologisen ja genetiikan tutkimuksen valossa. Syöpä on kuitenkin monisairaus, jonka syntyyn ja leviämisen vaikuttavat sadat erilaiset tekijät. Osa tekijöistä on perinnöllisiä. Valtaosa on luultavasti sittenkin riippuvainen omista elintavoistamme, siis asioista, joihin voimme itse vaikuttaa. Ns. virallinen syöpälääketiede on valitettavasti varsin huonosti perillä näistä uusista keinoista ja kotihoidon mahdollisuuksista.

Ei määrä vaan oikea laatu
Toinen yleinen virhe syövän hoidossa on usko suurten tai mega-annosten tehoon. Mitä enemmän annamme potilaille lääkkeitä, vitamiineja, hivenaineita, sen suurempi teho. Käsite farmakologisesta vaikutuksesta on auttamattomasti vanhentunut. Ei se määrä, vaan oikea laatu. Pari kuukautta sitten Helsingin Sanomat kritisoi voimakkaasti suuressa artikkelissaan homeopatiaa. Siinä kun annetaan potilaalle niin pieniä lääkeannoksia, ettei niillä voi olla mitään muuta kuin lumevaikutusta. Ymmärsin aggressiivisen artikkelin sanomaksi, että homeopatia on täyttää humpuukia? Onneksi emme kuitenkaan elä enää 60-luvun solubiologiassa. Nyt tiedämme, että hyvinkin pienet pitoisuudet saattavat toimia signaalimolekyyleinä ja vaikuttavat solukalvojemme antenneihin ja virittävät puolestaan satoja solun sisäisiä signaalimolekyylejä. Nämä "keskustelevat" keskenään ja monasti ratkaisevat mitkä geenimme aktivoituvat esim. lisäämään syöpäriskiä ja mitkä estämään syöpää. Nykyaikainen solubiologiaan perustuva syöpälääketiede on jo ajat sitten luopunut ampumasta hehtaaritykeillä, vaan käyttää tarkoin suunnattuja täsmäaseita. Nykyaikaisessa sodassa yksi tarkoin suunnattu ohjus oikeaan kohteeseen korvaa massiiviset kaupunkeja tuhoavat pommitukset.

Syövän ravitsemushoito tehokasta
Syövän ravitsemus- ja kotihoidolla on valtavasti keinoja jo nyt käytössä. Ne ovat suhteellisen helposti opittavissa. Parasta tietoa näistä kymmenistä keinoista saa terveyskaupoista, joissa on ammattitaitoinen henkilökunta. Syövän hoito on radikaalisesti muuttunut monesta syystä. Luettelen vain muutamia. Syöpäsolut pitää saada tekemään itsemurhan (apoptoosi-ilmiö). Syöpäsolut pitää saada syömään itseään (autofagosytoosi-ilmiö, jonka havaitsin ensimmäisenä maailmassa v -68). Verisuonten muodostuminen syöpäpesäkkeisiin on estettävä. (antiangiogeneesi-ilmiö). Tämän ilmiön havaitsivat ensimmäisenä kuubalaiset tutkijat ja on mielestäni Castrojen Kuuban tieteellinen saavutus.

Syöpäsolut käyttävät aivan erilaista ravintoa kuin normaalit solut. Tätä seikkaa on helppo hyväksi käyttää ihan kotikeittiössä. Maksa ja suolisto suojaa muita kudoksiamme tekemään myrkylliset yhdisteet vaarattomaan muotoon. Maksa ei kuitenkaan suojele syöpäsoluja, jotka voidaan tehokkaasti myrkyttää esim.
syanidilla, jota vapautuu mm. aprikoosin, omenan ja pellavan siemenistä. Elimistön puolustajasolujen aktivointi hyökkäykseen syöpäsoluja vastaan kehittyy myös päivä päivältä. Dosentti Thomas Tallberg Helsingin Yliopistosta on ollut tämän hoitostrategian uranuurtajia maailmassa.

Tukihoito välttämätöntä

Syöpäpotilas tarvitsee poikkeuksetta tukihoitona ravintoterapiaa. Jo leikkaustoimenpiteet rasittavat elimistöä, samoin pitkä makuuasento ja yksipuolinen sairaalaravinto. Mm. elimistön sinkkitasot laskevat ja yleiskunto heikkenee jo tästä syystä. Solumyrkkyhoidot taas kääntävät painon laskuun ja lihaskunto heikkenee. Tämän seurauksena veriarvot hemoglobiini, valkoiset verisolu- ja verihiutale- arvot romahtavat. Hoito joudutaan keskeyttämään huonojen veriarvojen ja huonon yleiskunnon takia. Tässä tilanteessa syöpäpotilaan tai pikemminkin hänen läheistensä tehtävänä on huolehtia, jo ennen hoitojen aloittamista ja koko hoitosarjan ajan, potilaan tukihoidosta ja ravitsemuksesta. Potilas on useimmiten liian väsynyt ja masentunut hoitamaan itse näitä asioita. Syöpäpotilaan paras tuki on kokemukseni mukaan hyvä tukihenkilö, useimmiten oma tytär tai poika. He jaksavat keskittyä rakkaansa hoitoon, kun potilas itse ei enää jaksa.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin paljon laajakatseisempaa avointa keskustelua terveydenhuoltomme ongelmista. Terveydenhuoltomme ei tarvitse lisää rahaa, koska lääkkeet ja diagnostiikka paranevat. Mutta se tarvitsee uudenlaista ajattelua, rohkeutta puhua itse asiasta eikä asettaa lisää komiteoita. Ja kun lääkärit, sekä muut terveydenhuollon vastaavat suhtautuvat ammattiinsa kutsumuksena, eikä vain helppona rahan ansaitsemiskeinona tilanne paranee. Lääkäri, joka on kiinnostunut omasta golf-tuloksestaan enemmän, kuin potilaittensa hyvinvoinnista tai pahoinvoinnista on valinnut väärän ammatin, ja tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle. Tällä hetkellä käytännön terveydenhuollosta vastaavat paljolti luontaistiuotekauppiaat, hierojat, fysioterapeutit ja liikunnan opettajat.

Antti Arstila
Professori, lääkäri

Takaisin sairauksien tukihoito sivulle

     
 
Blogi