Arkisto :: 2015
Yksilöllinen terveydenhoito ennaltaehkäisee sairauksia
 

Yksilöllinen terveydenhoito tekee tuloaan kovaa vauhtia, tämän mahdollistaa uudenlainen laboratorio analytiikka. DNA geenitutkimuksilla ja toiminnallisilla mittauksilla pystytään yksilöllisesti saamaan viitteitä henkilön terveydentilasta, heikkouksista ja vahvuuksista. Tämä avaa uusia huikeita mahdollisuuksia hoitaa optimaalisesti yksilön terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Moni tietää jo hyvin nuorena mitkä sairaudet ovat juuri heidän suvussaan vallitsevia ja mitä terveysongelmia heille itselle on odotettavissa myöhemmällä iällä.

Epigenetiikka tutkii geenien vaikutusta terveyteen. Epigeneettisen periytymisen vuoksi saman geneettisen informaation sisältävät solut voivat jakautumisten myötä erilaistua ja toimia hyvin eri tavoin. Asiaa on selvitelty mm. kaksostutkimuksella, jossa saman geeniperimän omaavat identtiset kaksoset saattavat kehittyä hyvinkin eri tavalla jopa ulkomuodoltaan mikäli ympäristö, ravitsemus ja elinolosuhteet poikkeavat toisistaan. Heillä ovat siis geenien eri osat aktiivisina ja passiivisina. Tutkimuksissa on havaittu, että jopa huonoa geneettistä perimää on mahdollista parantaa hyvällä ravitsemuksella ja välttämällä huonoja elämäntapoja, tupakkaa, liikaa alkoholia ja stressiä.

Mikäli yksilöllä on jokin geneettinen heikkous, epäterveelliset elä mäntavat voivat jouduttaa erityisesti tiettyjen sairauksien puhkeamista. On lohdullista tietää, että ihminen voi itse omilla hyvillä vallinnoillaan torjua tai ainakin hidastaa sairauksien puhkeamista. Ei ole siis syytä vaipua epätoivoon vaikka geenitesteissä tulokset eivät olisikaan parhaasta päästä. Pitää muistaa, että geenit näyttelevät vain osaa sairauksien puhkeamisessa.

Funktionaalinen lääketiede
Lähestyy potilaan terveydentilaa kokonaisvaltaisesti yksilöllisestä näkökulmasta. Jotkut ihmisten kärsimistä terveysongelmista ovat erittäin monimutkaisten biokemiallisten ja psykologisten tekijöiden yhdistelmiä. Geenitestien ja funktionaalisten mittausten avulla voidaan tarkemmin tunnistaa yksilöllinen biokemia ja siihen vaikuttavat tekijät. Testeistä saatavan tiedon avulla voidaan tehdä yksilöllisiä hoitolinjauksia ja saavuttaa sitä kautta parempia hoitotuloksia ja terveydentilan kohentumista. Oikein valituilla biokemiallisilla testeillä on mahdollista paljastaa toiminnallisia häiriöitä ja ravinnollisia puutoksia, jotka muuten jäisivät selvittämättä. Monille ihmisille on tuttua kun he hakeutuvat lääkäriin epämääräisten oireiden vuoksi, niin lääkäri ottaa valtavan määrän verikokeita Tulosten tultua lääkäri toteaa kaikkien arvojen olevan loistavia eikä mitään vikaa löytynyt. Potilas yrittää epätoivoisesti selittää lääkärille, että jotain on varmasti pielessä koska vointi ei ole enää entisellään. Tässä vaiheessa lääkäri usein tarjoaa syyksi masennusta ja kirjoittaa reseptin mieliala- tai psyykelääkkeitä. Yksi vaihtoehto tällaisessa tilanteessa on selvittää biokemiallisten tutkimusten avulla syytä heikentyneeseen terveydentilaan.

"Virallinen" lääketiede
Tällä hetkellä meillä on iso ongelma siinä, että virallisen terveydenhuollon "rattaat" kääntyvät liian hitaasti. Siinä missä funktionaalisenlääketieteen edustajat hyödyntävät uusinta geenitutkimusta ja toiminnallisia mittauksia asiakkaidensa terveydenhoidossa, niin virallisen puolen edustajat tuskin tietävät näistä mahdollisuuksista vielä mitään.

Tämä on johtanut siihen, että terveydestään kiinnostuneista potilaista on tullut riippakivi niille terveydenhuollon lääkäreille jotka peilaavat potilaidensa vointia perinteisillä laboratoriomittauksilla. Kun potilas näyttää lääkärille uusimpia tutkimustuloksia, niin lääkäri ei välttämättä halua edes nähdä niitä. Usein potilas saa kuulla, että kyseiset tutkimukset eivät ole luotettavia ja niitä tekevät tahot ovat rahanahneita huijareita. Ei siis ihme että ollaan törmäyskurssilla.

"Endot" rikkovat lakia
Suomeen on syntynyt erikoinen tilanne, kun useat endokrinologit (endot) ovat alkaneet estää potilaiden hoitoa muilla, kuin Thyroxin T4 lääkkeellä. Endot kantelevat Valviraan niistä lääkäreistä, jotka ovat saaneet potilaillaan hyviä hoitotuloksia muilla kuin Thyroxin lääkkeellä. Endot eivät halua edes kuulla potilaiden kertomuksia siitä, kuinka hyvin he voivat, kun Thyroxin on vaihdettu T3 tai eläinperäiseen lääkkeeseen. Suuri osa endoista väittää, että T3v ja rT3 (käänteinen T3) hormonin suhteilla ole mitään merkitystä eikä niitä tarvitse mitata ja että kysymyksessä on nettisairaus. Endot pelottelevat potilaita aiheettomasti T3 ja eläinperäisistä lääkkeistä. Lisäksi endot pitävät koulutustilaisuuksia, joissa he pelottelevat virallisen terveydenhuollon lääkäreitä määräämästä muuta kuin Thyroxin lääkettä tai ainakin antamaan aina T3 lääkkeen rinnalla myös Thyroxin lääkettä. Endojen toiminta rikkoo lakia potilaan asemasta ja oikeuksista.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6 §
Potilaan itsemääräämisoikeus: Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Lääkeasetus 10 b §
Erityislupaa voidaan hakea Fimealta, jos potilaan hoitoon ei ole käytettävissä muuta hoitoa tai muulla hoidolla ei saavuteta toivottua hoitotulosta. Näillä pykälillä lainlaatija on turvannut myös kilpirauhaspotilaiden aseman ja oikeudet saada juuri heille parhaiten sopivaa lääkettä.

Muutosta odotellaan
Suuri pettymys kilpirauhaspotilaille on ollut edellisen hallituksen Sosiaali- ja terveysministerin Laura Rädyn suhtautuminen kilpirauhasen hoidosta nousseeseen kiistaan. Räty ei halunnut puuttua kilpirauhaskiistaan mitenkään vaikka se kuului juuri hänen toimialaansa. Räty vieritti asian peruspalveluministeri Susanna Huoviselle. Huovinen ei myöskään tehnyt asialle mitään. Kilpirauhaspotilaiden onneksi Laura Rätyä ei valittu kansanedustajaksi uuteen eduskuntaan. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos Räty olisi hoitanut kilpirauhaspotilaiden asiat lain vaatimalla tavalla.

Toivottavasti saamme maahan nyt sellaisen hallituksen ja ministerit joita kiinnostaa myös kilpirauhaspotilaiden asema ja oikeudet. Tämä olisi suotavaa, koska Valvira on hävinnyt jo kaksi kertaa kilpirauhaskiistan Hallinto-oikeudessa.

Merja Lindström


     
 
Blogi