Sikainfluenssarokotteen aiheuttama narkolepsia on havahduttanut ihmiset kyseenalaistamaan rokotteiden turvallisuutta. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta usein tieto myös pelastaa. Jo ennen oman lapseni syntymää, noin 13 vuotta sitten, aloin selvittää rokotteiden turvallisuutta. Tietoa täytyi ja täytyy edelleen hakea ulkomailta, sillä Suomessa ei näistä asioista vieläkään juuri puhuta. Selvitettyäni asiaa monelta eri kantilta, päädyin olla rokottamatta lastani. Nyt vuosien jälkeen olen todella onnellinen päätöksestäni, sillä työssäni näen, kuinka paljon rokotukset aiheuttavat ongelmia ja kuinka yksin ihmiset jäävät ongelmiensa kanssa.
Neuvolat ovat innokkaita rokottamaan lapsia, mutta kun vanhemmat kysyvät haitoista, kysymys sivuutetaan ja aloitetaan pelottelu vakavista taudeista ja muiden tartuttamisesta. Kun lapsi sitten sairastuu rokotteesta, kukaan ei ota vastuuta ja ainoa kommentti on; "ei se rokotuksesta johdu". Tässä kohtaa kannattaakin muistaa se, että rokotukset ovat Suomessa vapaaehtoisia ja vastuu on lapsen kohdalla aina vanhemmilla. Aikuinen puolestaan ottaa rokotukset aina omalla vastuullaan. Viranomaiset ovat siis hyvin suojassa haittavaikutusten aiheuttamilta ongelmilta.
Rokotetuilla enemmän hinkuyskää
3.4. 2012 Reuters uutisoi, että Kaliforniassa 2010 esiintyneen hinkuyskäepidemian aikana rokotetut 8-12-vuotiaat lapset sairastuivat todennäköisemmin hinkuyskään, kuin rokottamattomat lapset. DTP rokotteen tehottomuus onkin todettu moneen kertaan ympäri maailmaa. Mm. Ruotsissa 1978 hinkuyskäepidemian aikana 84 % 1-6-vuotiaista lapsista sairastui hinkuyskään ja he kaikki olivat rokotettuja. 1992 Massachusettsissa 96 % hinkuyskään sairastuneista koululaisista oli rokotettu. Asioita tutkimalla selviää, että rokotukset eivät suojaa taudeilta, eivätkä ne anna laumasuojaa. Tosiasia on, että rokotteet eivät estä henkilöä kantamasta bakteereja ja viruksia nenässä, nielussa, ruoansulatuskanavassa, hengitysteissä, iholla tai elimistössä. Rokotettu henkilö siis levittää ympäristössä olevia viruksia ja bakteereja aivan samalla tavalla, kuin rokottamaton ihminen. Ainoa suoja tauteja vastaan on hyvin toimiva immuunipuolustus, mihin pystyy vaikuttamaan mm. ravitsemuksella, elämäntavoilla, lisäravinteilla ja homeopaattisilla valmisteilla.
Rokotusvauriot yleisiä
Ihmisillä on käsitys, että rokotusvauriot ovat harvinaisia, mutta valitettavasti näin ei ole. Rokotukset ovat erittäin tuottoisa bisnes lääketeollisuudelle ja haitat halutaan pitää salassa hinnalla millä hyvänsä. Tämän johdosta narkolepsiasta uutisointikin loppui hyvin nopeasti. Jos rokotushaitoista raportoitaisiin ja uutisoitaisiin, ihmiset huomaisivat, että heidän perhettään kohdannut tragedia ei olekaan vain yksi miljoonasta vaan kohtalotovereita löytyy useita. Kirjassa Raising A Vaccine Free Child, Wendy Lydall luettelee viisi tyypillistä rokotusvauriota.
1. Lieviä oireita pian rokotuksen jälkeen, jotka menevät ohi muutamissa päivissä. Pysyviä vaurioita ei synny.
2. Vakavat oireet ilmaantuvat pian rokotuksen jälkeen. Lapsi joko kuolee tai saa pysyvän vamman.
3. Oireet ovat aluksi lieviä, mutta pikkuhiljaa pahenevat, niin että koko vaurion laajuus ilmenee vasta kun rokotuksesta on kulunut pitkä aika. Näin tapahtuu yleensä silloin, kun rokotuksesta aiheutuu epilepsiaa ja älyllisiä aivovaurioita. Leikki-ikäisellä lapsella on tuijottamiskohtauksia rokotuksen jälkeisenä päivänä, seuraavana päivänä hän ei sano enää sanoja, viikkoa myöhemmin hänestä tulee kömpelö ja ensimmäinen iso epilepsiakohtaus tulee vasta yli kuukauden kuluttua rokotuksesta. Älykkyyden heikkeneminen todetaan vasta paljon myöhemmin ja lääkärit toteavat, että rokotus ei voi olla syynä oireisiin, koska rokotuksesta on kulunut jo muutamia kuukausia. Kun pienelle vauvalle kehittyy vastaavat oireet, on vaikea arvioida tarkkaa hetkeä, milloin vaurio on syntynyt, koska vauva ei vielä muutenkaan puhu eikä liiku.
4. Oireita ei tule aluksi, mutta rokote on aiheuttanut immuunijärjestelmän häiriön, jonka oireet alkavat vasta pitkän ajan kuluttua. Näitä ovat esimerkiksi autoimmuunisairaudet.
5. Lapsi "ei ole entisensä" rokotuksen jälkeen. Lieviä oireita, jotka kestävät vuosia, heikentäen elämänlaatua.
Virusrokotteiden vaarat
Rokotusten haittoja tutkinut lastenlääkäri Palevsky selittää, miksi virusrokotteet eivät voi koskaan olla turvallisia. Virukset ovat niin pieniä, ettei niitä voi eristää. Kun tehdään virusrokotteita, voidaan eristää ainoastaan ihmis- tai eläinkudosta, jonka epäillään olevan sen viruksen tartuttama, joka halutaan eristää. Kun virusviljelmä tai kokoelma viljelmiä on tehty, se sisältää aina myös tartunnan saaneen ihmisen tai eläimen DNA:ta. Tämän jälkeen nämä solut otetaan ja kasvatetaan eläinsoluissa, joko apinan munuaissoluissa, kanamunan alkiosoluissa tai diploidi soluissa, joita saadaan abortoiduista ihmissikiöistä. Tässä yhdistelmässä solut liittyvät ja uudelleen yhdistyvät, mikä tarkoittaa, että eläinsolujen DNA sekoittuu viruksen tartuttaman kudoksen DNA:han.
Virusrokote sisältää siis vierasta eläin- ja mahdollisesti ihmisperäistä DNA:ta. Kannattaakin miettiä, kuinka turvallista on injektoida virusmateriaalia, joka on sulautettu DNA:han, jossa on vierasta DNA:ta? Minkälaisia tutkimuksia on tehty, meneekö vieras DNA elimistöösi; pysyykö se sinun DNA:ssasi; kulkeutuukos se aivoihisi; ja onko rokotteissa eläinperäisiä viruksia, joita on luonnostaan eläimen DNA:ssa? Näitä kysymyksiä kannattaa miettiä ja selvittää rokotuspäätöstä tehtäessä.
Vaarallinen HPV-rokotus
Syyskuun puoleen väliin mennessä 2011 oli Gardasil-rokotteesta tehty USA:n VAERS rekisteriin yli 20 000 haittailmoitusta, joista kuolemantapauksia 90. Tyypillisimmät haitat ovat huimaus ja uupumus, veritulpat, halvaukset sekä erilaiset kohtaukset. Suomessa on käytössä Cervarix-rokote, jota ei USA:ssa juurikaan käytetä, sen sijaan Iso-Britannian haittarekisteriin oli ilmoitettu heinäkuuhun 2010 mennessä 9673 erilaista haittavaikutusta. Vain noin 10 % haittatapauksista ilmoitetaan, joten todellinen haittojen määrä on todella suuri. Suomessakin on HPV-rokote aiheuttanut kasvainten muodostumista alapäähän ja rintoihin, myös visvasyylät ovat voineet lisääntyä räjähdysmäisesti. Paras tapa suojautua kohdunkaulansyövältä, on käydä säännöllisesti PAPA-kokeessa. 95 % papilloomavirustartunnoista paranee itsestään. Tartunta tulee yleensä seksuaalisessa kanssakäymisessä, mutta lapsi voi saada sen myös jo synnytyksessä. HPV-rokote on vielä haitallisempi, jos henkilöllä on jo ennen rokotusta papilloomavirus.
Rokotevauriotapauksia
3½-vuotiaan lapsen äiti kertoi, kuika hän on aina luottanut viranomaisten vakuutteluun rokotteiden turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta, jonka johdosta lapsi osallistui myös rokotetutkimukseen. Lapsi sai myös H1N1-rokotuksen, rokotuksen jälkeen lapsi alkoi selvästi taantua. Hän menetti kävelykykynsä ja lopetti puhumisen. Normaalisti kehittynyt lapsi muuttui autistiseksi, joka ei ota katsekontaktia, eikä osaa enää edes kontata. Tutkimuksia on tehty, mutta mitään syytä oireisiin ei löydetä. Vanhemmat ovat alkaneet epäillä rokotevauriota, mutta kukaan lääkäri ei suostu myöntämään asiaa. Lääkäreiden käytös on muuttunut vältteleväksi ja jopa vihamieliseksi. Ihmiset, jotka kehottivat ottamaan rokotuksia, ovat jättäneet vanhemmat selviytymään yksin ongelmista. Tuttavapiiri kehotti kokeilemaan luontaishoitoja, jotka nyt onkin aloitettu. Jäämme odottamaan, miten ravintolisät ja homeopaattiset valmisteet auttavat.
H1N1-rokotteesta narkolepsiaan sairastunut 11-vuotias lapsi, jolle kehittyi lisäksi katapleksia, epilepsia sekä unihäiriöt voimakkaine painajaisineen. Narkolepsialääkkeet pahensivat lapsen kaikkia oireita, aiheuttivat lihomista ja mielialan muutoksia, mm. jatkuvaa puhetta itsemurhasta. Epätoivoinen äiti päätti hakea apua luontaishoidoista. Lapsi alkoi syödä useampia ravintolisiä sekä homeopaattisia valmisteita. Lääkkeet lopetettiin pikkuhiljaa ja epilepsia loppui nopeasti. Painajaiset loppuivat ja lapsi nukkuu yöt rauhallisesti. Narkolepsiaoireet vähenivät ja lapsi sai elämänilonsa takaisin. Ravintolisä- ja homeopaattinen hoito jatkuu edelleen ja paranemista tapahtuu jatkuvasti, katapleksiaa ja väsymystä esiintyy vielä jonkin verran.
 |
Apinan munuaisista peräisin olevan, syöpää aiheuttavan, SV40-viruksen on todettu saastuttaneen polioro-kotteita. Todisteet viittaavat siihen, että myös HIV (AIDS) on lähtöisin rokotteista, joiden valmistuksessa käytettiin simpanssien munuaissoluja.
KUVA © Joonas Mäkivirta |
Marjo Sukeva-Hakanpää
|
