Arkisto :: 2011
SELVYYTTÄ OMEGA3 JA OMEGA6 RASVAHAPPOIHIN

Rasvoista puhuttaessa käytetään jatkuvasti sanoja omega3 ja omega6. Vallalla on myös sellainen käsitys, että omega6 on haitallista ja omega3 terveellistä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä molemmilla on omat tärkeät tehtävänsä elimistössä. Kummankin liikasaanti on tietysti haitallista, koska nämä monityydyttämättömät rasvahapot härskiintyvät helposti ja näin kuluttavat elimistössä paljon antioksidantteja eli hapettumisen estoaineita, kuten vitamiineja ja hivenaineita.

Linolihappo eli omega6 sarjan rasvahappo sekä alfalinoleenihappo eli omega3 sarjan rasvahappo ovat välttämättömiä monityydyttämättömiä rasvahappoja, joita pitää saada ravinnosta, sillä elimistö ei pysty niitä itse valmistamaan. Linolihappoa on runsaasti kasviöljyissä, siemenissä ja pähkinöissä. Alfalinoleenihappoa on erityisesti pellavansiemenöljyssä, hamppuöljyssä ja rypsiöljyssä.

Omega6 rasvahapot
Linolihappo on omega6 rasvahappojen esiaste, elimistön pitää muuttaa se gammalinoleenihapoksi (GLA), mutta on monia tekijöitä, jotka estävät tämän tapahtuman. Muuntumisprosessissa tarvitaan entsyymiä nimeltä delta-6-desaturaasi (d-6-d). Jos henkilöllä on esim. atooppinen, allerginen perimä, tämä entsyymi ei toimi niin kuin pitäisi. Samoin erilaiset sairaudet (diabetes), liika hiilihydraattien saanti, trans-rasvat, alkoholi ja lääkkeet estävät tämän entsyymin toimintaa. Kun entsyymi ei toimi, ei linolihaposta muodostu gammalinoleenihappoa ja siitä seuraa mm. ihon kuivumista ja hilseilyä eli atooppista ihottumaa. GLA estää myös tulehduksia ja se on raaka-aine mm. sukupuolihormoneille. Sillä on siis monta tärkeää tehtävää, jotka jäävät tekemättä, jos linolihappo ei muutu GLA:ksi. Mikään varsinainen ruoka-aine ei sisällä GLA:ta, mutta sitä on purasruohon, mustaherukan, helokin ja piiankielen siemenöljyssä.
Omega6 rasvahappoja kutsutaan usein haitallisiksi, mutta se on väärä ilmaisu. Ongelma on se, että ihmiset saavat aivan liikaa huonolaatuista linolihappoa margariinista ja raffinoiduista kasviöljyistä, eikä se ikinä muutu tärkeäksi GLA rasvahapoksi. Koko omega6 rasvahappoketju menee seuraavanlaisesti: Linolihappo (LA) d-6-d entsyymi -> Gammalinoleenihappo (GLA) ketjun pidennys -> Homogammalinoleenihappo (HGLA) d-5-d entsyymi -> arakidonihappo (AA) -> ketjun pidennys -> dokosatetraeenihappo d-4-d entsyymi -> dokosapentaeenihappo (DPA).

Omega3 rasvahapot
Monesti ihmiset ovat sekaisin siitä, miten eri lähteistä tulevat omega3 rasvahapot eroavat toisistaan. Tärkein ero on siinä, että rypsi- ja pellavansiemenöljy sisältävät vain omega3 rasvahappojen esiastetta, alfalinoleenihappoa, kun taas kala ja kalaöljyt sisältävät pitkäketjuisia omega3 rasvahappoja, kuten EPA:a ja DHA:a, joilla on paljon hyviä terveysvaikutuksia, mitkä puuttuvat alfalinoleenihapolta. Esim. kala-allergisten tulisi käyttää kalaöljyvalmisteita, koska he eivät saa niitä ruoan mukana, eikä heidän elimistönsä pysty muuttamaan pellavansiemenöljyn tai rypsiöljyn alfalinoleenihappoa EPA:ksi ja DHA:ksi. Näiden rasvojen muuttamiseen tarvitaan samoja delta desaturaasi entsyymejä, kuin omega6 rasvahappojen muuttamisessa. Tässä omega3 rasvahappoketjun muuntuminen: Alfalinoleenihappo (ALA) d-6-d entsyymi -> stearidonihappo (SDA) ketjun pidennys -> eikosatetraeenihappo (ETA) d-5-d entsyymi -> eikosapentaeenihappo (EPA) ketjun pidennys -> dokosapentaeenihappo (DPA) d-4-d entsyymi -> dokosaheksaeenihappo (DHA).

Rasvat oikeaan tarkoitukseen
Kuten huomaatte, linolihapon ja alfalinoleenihapon muuntuminen pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi on monimutkainen prosessi, johon vaikutta perimä, sairaudet, ravinto ja elintavat. Kannattaa siis miettiä, minkälaisia rasvoja käyttää. Ruoanlaitossa tyydyttyneet ja monotyydyttämättömät rasvahapot, kuten voi, kookosöljy ja oliiviöljy ovat parhaita, sillä ne eivät härskiinny helposti, eivätkä näin kuluta elimistön antioksidanttivarastoja. Rypsiöljyn käyttö ruoanlaitossa kuluttaa runsaasti elimistön antioksidantteja ja siksi alfalinoleenihapon tarpeen kannattaa tyydyttää pellavansiemenillä. Linolihappoa saa riittävästi siemeniä ja pähkinöitä syömällä, jolloin saa myös siementen muut ravitsevat aineet, jotka siemenöljyistä puuttuvat. Jos on allergioita, sairauksia ja lääkityksiä, kannattaa käyttää GLA-valmisteita. Kalasta ja kalaöljyistä saa parhaiten omega3 rasvahapot, erityisesti EPA:n ja DHA:n. On todella harhaanjohtavaa mainostaa, että margariineista saa omega3 rasvahappoja, kun niistä saa vain huonolaatuista raffinoitua alfalinoleenihappoa.

Marjo Sukeva-Hakanpää,
Fytonomi

 


     
 
Blogi