Arkisto :: 2011
SAIRAS TERVEYDENHOITOPOLITIIKKA

Näin vaalien alla ihmisten on hyvä kysellä kansanedustaja-ehdokkaidensa näkemyksiä tulevasta terveydenhoito-politiikasta. Nimittäin hyvällä terveydenhoidolla voidaan saavuttaa valtavat kansantaloudelliset säästöt tai ajaa koko kansantalous perikatoon. Ei ole siis yhdentekevää, minkälaiset päättäjät Arkadianmäelle valitaan.

Lähetin 4.5. 2010 sähköpostia eri puolueiden edustajille, tässä ote kirjeestä;
”Olemme nyt kartoittamassa poliittisten puolueiden kiinnostusta ottaa ehdokkaiksi seuraaviin eduskuntavaaleihin valovoimaisia ja tunnettuja luontaislääkinnän asiantuntijoita. Suomalaisista noin puolet käyttää jotakin vaihtoehtolääkintään kuuluvaa hoitomuotoa, mutta puolueet eivät ole huomioineet heidän tarpeitaan.”
Lähetin kirjeen mm. seuraaville henkilöille; Heidi Hautala. Satu Hassi. Jyrki Kasvi. Anni Sinnemäki. Paula Lehtomäki. Jutta Urpilainen. Eero Heinäluoma. Paavo Arhinmäki. Lisäksi laitoin kirjeen kaikkien puoluetoimistoille ym. edustajille. Ikävä todeta, ettei näitä puolueita kiinnosta terveydestään huolehtivat äänestäjät, saatikka ehdokkaat. Ei ihme, että Perussuomalaisten kannatus nousee. Tapasin Ari Jalosen ja totesin, että hänellä on arvot kohdallaan, hän kantaa huolta arvokkaimmasta omaisuudestamme lapsista ja nuorista. Hän ymmärtää myös luontaishoitoja ja haluaa niiden kulkevan rinta rinnan lääketieteellisten hoitojen kanssa. Eduskunta tarvitsee nyt Arin kaltaisia rehellisiä uudistajia.

Paula Risikon puoskarilaki
Kokoomukselle kirjettä en lähettänyt, koska Risikko yritti ajaa Suomeen keskiaikaista puoskarilakia, joka olisi rajoittanut ihmisten itsemääräämisoikeuden omaan kehoonsa. Ei ole epäilystäkään kenen etuja Risikko ajoi. Onneksi saimme aikaan sen verran julkisuutta asialle, että nyt lakiesitys jäänee vain esitysasteelle. Sitten tuli THL:n suuri moka sikapiikistä, jossa THL toimi häikäilemättömästi lääketeollisuuden ehdoilla. Lääketeollisuuden korruptio on niin juurtunut yhteiskuntamme rakenteisiin ja nykyisiin päättäjiin, etteivät he enää itse pysty arvioimaan omaa puolueettomuuttaan. Näin on käynyt myös koko EU:n alueella, jossa lääketeollisuus sai läpi lain, joka kieltää kertomasta minkään taudin ehkäistyvän tai lieventyvän terveellisellä ruoalla tai ravintolisillä. Nämä väittämät on varattu yksin reseptilääkkeille ja rokotuksille. Tämän lain tarkoitus on suojella muka kuluttajia. Sikapiikissä saimme esimakua lain voimasta.

THL väärää terveyspolitiikkaa
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos on harhautunut pahasti tehtävissään. Terveyttä ja hyvinvointia ei saavuteta kaveeraamalla lääketeollisuuden kanssa, kuten olemme Risikon, Puskan ja Kilven toiminnasta nähneet. Sairaudet eivät johdu lääkkeiden ja rokotteiden puutteesta, vaan väärästä ravitsemuksesta ja vitamiinien sekä hivenaineiden puutteesta. Tämän tietävät Terveyskauppojen asiakkaat, he ovat sata kertaa parempia asiantuntijoita terveysasioissa, kun lääketeollisuuden kyllästämät rivilääkärit ja THL:n päättäjät. Tämän he ovat oppineet hakemalla apua ongelmiinsa rokotteiden ja lääkkeiden sijasta homeopatiasta ja muista terveystuotteista.

Rivilääkärit
Rivilääkärin tunnistaa siitä, ettei häntä kiinnosta potilaan omat mielipiteet hoidosta. Potilaassa häntä kiinnostaa lähinnä kolesteroliarvot, koska niihin on helppo kirjoittaa resepti. Jos potilas kieltäytyy lääkityksestä, hän tulkitsee potilaan masentuneeksi ja määrää serotoniinin takaisinoton estäjän lääkkeeksi. Rivilääkäri on sisäistänyt täysin lääketeollisuuden sanoman, kaikkiin potilaan oireisiin määrätään lääke. Jos potilas uskaltautuu uhmaamaan rivilääkärin määräämiä lääkkeitä, kieltäytyy hän potilaan hoidosta jatkossa, koska potilas on lääkevastainen. Näin kävi eräälle Ulvilalaiselle potilaalle, joka meni flunssan vuoksi lääkäriin. Flunssaan hän ei saanut lääkettä, mutta kolesterolilääkereseptin rivilääkäri kirjoitti. Potilas ilmoitti heti, ettei aio hakea kolesterolilääkettä, johon lääkäri totesi; ”turha tulla enää vastaanotolleni, kun lääkkeet eivät kelpaa”.

Terveyskaupan asiakas
On valveutunut ja tuntee viimeisimmät tutkimukset ravinnosta ja vitamiineista ja on kiinnostunut ravintolisien mahdollisuudesta hoitaa terveyttä. Hän haluaa keskustella lääkärin kanssa tulevasta hoidosta ja kertoo omista hyvistä kokemuksistaan homeopatialla ja muilla terveystuotteilla. Rivilääkärille tällainen potilas on kauhistus, koska hänen ymmärryksensä rajoittuu vain lääketeollisuuden hänelle antamiin tietoihin lääkkeistä. Hänellä ei ole aikaa, eikä kiinnostusta kuula muista hoidoista. Siinä sitä sitten ollaan törmäyskurssilla ja lääkäri aloittaa tyypillisen solvauksen ”luontaistuotteista ei ole mitään tutkimuksia, ne voivat olla jopa vaarallisia.” Sitten rivilääkäri on huolissaan potilaansa rahoista. ”Tietenkin, jos on ylimääräistä rahaa tuhlattavana, niin mikäs siinä, voihan ne niinkin käyttää,” ja kirjoittaa 15 minuutin käynnistä 100 euron laskun. Tällainen lääkekeskeinen rivilääkäri kokee työnsä usein raskaana ja potilaat hankalina, ei siis ihme, että rivilääkärit ovat itsemurhatilastojen kärjessä.

FL lääkärit
Minulla on useita tuttuja lääkäreitä, jotka kertovat alkaneensa nauttia potilaidensa hoidosta vasta sen jälkeen, kun ovat perehtyneet funktionaaliseen lääketieteeseen ja alkaneet saada hyviä hoitotuloksia. Funktionaalisen lääketieteen (FL) lääkärit ymmärtävät Terveystuotteiden käyttäjiä, koska heillä on yhteneväinen näkemys ihmisen terveydestä ja sairauksien syistä. FL lääkärit kuuntelevat mielellään potilaitaan ja heidän kertomuksiaan sairauteen johtaneista syistä, koska näin syntyy kokonaiskuva tilanteesta. Tämän jälkeen yhteisymmärryksessä paneudutaan potilaan ongelmiin ja etsitään parhaat hoitotoimenpiteet. Turhia lääkityksiä vältetään, mutta jos lääkkeitä määrätään, tapahtuu se yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Tällainen lääkäri/potilassuhde on toimiva ja luottamusta herättävä. Sen vuoksi FL lääkäreille riittää potilaita, heidän vastaanotoilleen on jopa kuukausien jonot. Osa rivilääkäreistä ei katso tätä hyvällä, vaan yrittävät mustamaalata näitä potilaiden suosiossa olevia funktionaalisen lääketieteen lääkäreitä. Toivottavaa olisi, että rivilääkärit keskittyisivät omien potilaidensa parempaan hoitamiseen, ettei Turon (s.5.), eikä muidenkaan potilaiden tarvitse juosta lääkäriltä toiselle saadakseen apua ongelmiinsa.

Merja Lindström