Arkisto :: 2011
ARI JALOSEN EDUSKUNNAN ENSIKOKEMUKSET

Paljon käytäviä, paljon uusia ihmisiä ja jokaisen nurkan takana on lehdistöä, siinä tiivistetysti ensivaikutelmani eduskunnasta. Ensimmäisenä tekona, kenties pelastajataustani ansiosta, tutkin rakennuksien kaikki käytävät ja palvelupisteet. "Tiedustelutyö" onkin ollut hyödyllistä ja auttanut varsinaisen työn tekemisessä. Varsinaiseen työhön päästiin vasta hallituksen synnyttyä. Hallitusneuvotteluja käytiin pitkään ja hartaasti, jonka seurauksena syntyi 6 puolueen hallitus ja ohjelma on sen mukainen. Ohjelmasta johtuen emme ole hallituksessa, ei niillä ehdoilla ja linjauksilla yksinkertaisesti voi olla!

Alkuvaikeuksien takia järjestelmällä oli aikaa kouluttaa meitä uusia edustajia kansanedustajan monimuotoiseen työhön. Työnkuvaan kuuluu paljon eri vaikuttajien tapaamisia ja asioihin perehtymistä, joskus ihan paikanpäälläkin. Yksi tapaamisistani oli Suomen Luontaisterveyden Liiton puheenjohtajan Merja Lindströmin ja muutaman muun luontaistuoteasiantuntijan ja apteekkarin kanssa. Eihän asia minulle toki tuntematon ole, mutta saamani tiedon avulla on paljon helpompi tehdä jatkossa kysymyksiä aihealueesta ja vaikuttaa sen kehittymiseen. Erilaisilla tapaamisilla onkin suuri merkitys kansanedustajan työssä.

Valiokuntatyö tärkeää
Viime viikolla käsiteltiin hallituksen talousarvioesitystä vuodelle 2012, keskustelu oli vilkasta ministerien linjapuheiden jälkeen käytävässä debatissa (puheenvuorojen pituus max.1 min.). Pidemmissä puheissa taasen saimme kuunnella edustajille tärkeiden asioiden parannusehdotuksia. Nyt asiaa käsitellään eri valiokunnissa.
Puhe onkin kansanedustajan tärkein työväline. Sen käyttämisen tärkein paikka ei kuitenkaan ole täysistunnoissa, vaan valiokunnissa. Valiokunnissa kuullaan asiantuntijoita ja keskustellaan kannoista, joista lopulta muodostuu valiokunnan kanta kulloiseenkin asiaan. Aktiivisuus nimenomaan valiokunnissa onkin kansanedustajan toimessa tärkeintä.

Valiokuntatyön onnistuminen ei näy missään muualla kuin valiokunnan lausunnossa eikä lausunnossa erotella kenenkä ansiosta siinä lukee mitäkin, ja niin on hyvä. Täysistunnoissa sen sijaan kaikki taltioidaan, aina välihuudoista alkaen. Julkisuudesta johtuen salikeskustelu on välillä aika levotontakin ja ero valiokuntakeskusteluun on huikea.

Muut vaikuttamiskeinot
Muita käyttämiäni vaikuttamiskeinoja (tähän asti) on ministerille osoitettu kirjallinen kysymys ja talousarvioaloite. Ensimmäinen kirjallinen kysymykseni koski terveysvaikutteisten marjojen vienninedistämistoimia, johon olen saanut jo vastauksenkin. 21.10. jätin toisen kirjallisen kysymyksen, tällä kertaa se koski D-vitamiinin saantia. Talousarvioaloitteeni koskee valtatie 8:aa ja tarkemmin sanottuna Söörmarkun risteystä. Monia muitakin asioita on muhimassa ja niihin, kuten jo esille nostamiini asioihin vaikutetaan aina tilanteen mukaan. Keskustelut myös ministerien kanssa ovat tärkeitä, erityisesti ministeri Päivi Räsäsen kanssa olen keskustellut pelastustoimen asioista. Viimeisen keskustelumme päätteeksi päädyimme siihen, että teen hänelle kirjallisen kysymyksen aiheesta ja hän saa riittävästi aikaa perusteellisen vastauksen antamiseen.

Haasteita riittää
Mikä sitten on ollut vaikeinta eduskuntatyössä? Ainahan uudessa työssä on haasteita uusien asioiden oppimisessa ja toimintamallien sisäistämisessä. Lehdistön jatkuvaan läsnäoloon on ainakin saanut tottua ja siihen, että jatkuva uutistentekohalu on voimassa 24/7. Onnekseni en ole ainakaan vielä joutunut lehdistön silmätikuksi. Joillekin edustajille on tullut jopa tappouhkauksia ja useille vähintäänkin epämiellyttävää postia. Kaikki saavat varsin kriittisiä sähköposteja päivittäin.

Useissa yhteydenotoissa on aika epärealistisiakin vaatimuksia tyyliin "laitatko rahaa minun tilille" tai "mikä on kun maailma ei ole vielä muuttunut, vaikka olette olleet siellä jo useita kuukausia". Olen ottanut tällaisetkin viestit kannustimena omaan työhöni, sillä hädän ollessa suuri ovat odotuksetkin sen mukaisia. Suomessa on tarve oikeudenmukaiselle politiikalle ja sen eteen kannattaa tehdä töitä!

Tämä työn tekemisen palo onkin auttamassa jokaviikkoiseen ikävääni. En ole aikaisemmin ollut työssä toisella paikkakunnalla erossa perheestäni, joten tämä on minulle ja perheelleni uusi kokemus. En toki ole ainoa tämänkaltaista työtä tekevä, joten useat varmasti ymmärtävät valintani asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisesta ja Porin kaupunginhallituksen jäsenen ja sen 2vpj. paikasta luopumisesta. Näin saamme perheen kanssa lisää yhteistä aikaa viikonloppuisin. Tosin viikonloppuisinkin kansanedustajan työhön liittyy velvoitteita, mutta koitan pyhittää viikonloput mahdollisimman pitkälle perheelleni.


Viikot asustelen siis Helsingissä ja etsin sopivaa kämppää nykyisen kimppakämppäratkaisun tilalle. Helsingin "suurkaupungin" syke on hieman erilaista kuin Satakunnan kaupunkien, kaikilla tuntuu olevan kiire jonnekin, kuten eräs Lipsanen laulaa. Ainakin yksi asia meillä kaikilla on kuitenkin sama: syksy tulee. Syksy tuo usein tullessaan syysflunssat ja niinpä influenssarokotuksien markkinoijat ovat liikkeellä, vaikka samaan aikaan uutisissa ilmoitetaan narkolepsiakorvauksista. Emmekö me saisi enää sairastaa edes normaalia flunssaa???

Ari Jalonen
Kansanedustaja Ps.