Terveydenhoito :: aikuiset
SYÖMMEKÖ FOSFAATTIEN MYÖTÄ LUUMME HAURAIKSI?

Fosfori on yksi ihmisen alkuaineista, se on tärkeä luuston kehityksessä ja ylläpidossa, lihaskudoksen rakennusaineena, hampaiden kehityksessä ja maidon erityksessä. Myös soluaineenvaihdunnassa DNA:n ja RNA:n rakenneosana fosfori on tärkeä. Ihmisten ja eläinten terveyden kannalta on erityisen tärkeää, että kalkin ja fosforin suhde on oikea. Professori Heikki Karppasen mukaan jo vuonna 2000 suomalaiset saivat ravintosuosituksiin perustuvien laskelmien mukaan 2,5 kertaa enemmän fosfaattia kuin kalkkia. Tänä päivänä luku on varmasti vielä korkeampi, vaikka ihanteellinen kalkki/fosfori suhde olisi noin kahden suhde yhteen eli kaksi osaa kalkkia ja yksi osa fosforia.

Fosfaattien haittoja on tutkittu ja mm. amerikkalaiset ovat todenneet selvän yhteyden liiallisen fosfaatinsaannin ja osteoporoosin välillä. Syynä on juuri lisäaineina käytettävät fosfaatit, jotka häiritsevät kalkki/fosfori tasapainoa. Suomalaiset ja amerikkalaiset tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että fosforihapolla ja polyfosfaateilla on voimakas kalsiumia, magnesiumia ja sinkkiä saostava ja sitova ominaisuus, joka estää niiden normaalia imeytymistä suolesta. Kalkki ei siis pääse luustoon, vaan se kulkeutuu ulosteen mukana pois elimistöstä. Fosfaattien aiheuttama magnesiumin puute korostaa myös suolan haittoja ja D-vitamiinin puute aiheuttaa lisää ongelmia, sillä D-vitamiini on tärkeä osa tasapainoista kalkki/fosfori suhdetta.

Fosfaatit aiheuttavat ylivilkkautta
Liiallisella fosforilla on myös muita haittoja. Fosfaattien arvellaan aiheuttavan samankaltaisia oireita kuin liian alhainen verensokeri tai ruoka-aineallergiat. Professori Karppasen mukaan fosfaattien liikasaanti voi olla syynä myös munuaisten, verisuonten, jänteiden ja nivelten kalkkeutumiseen. Lasten ylivilkkauden ja erilaisten käytöshäiriöidenkin osasyyllisenä voidaan pitää liiallista fosfaattien saantia, sillä oireet helpottuvat kun fosfaattisaantia pienennetään. Fosfaattien haitat on siis tiedossa, mutta tutkimuksia pitäisi tehdä lisää. Sveitsiläiset ovatkin perustaneet Fosfaattiliiga-nimisen järjestön, joka pyrkii tiedottamaan fosfaattien haitoista ja yrittää vaikuttaa viranomaisiin sekä elintarvikkeiden valmistajiin, jotta fosfaattien käyttöä vähennettäisiin. Teoreettiset ravitsemussuositukset eivät riitä, vaan pitäisi tehdä tutkimuksia miten ravintoaineet todellisuudessa imeytyvät. Ei ole mitään hyötyä siitä, että saamme ravinnosta kalkkia, jos se tulee ulosteen mukana pois. Vain elimistöön imeytyvästä kalkista on hyötyä.

Sulatejuustoissa paljon fosfaatteja
Fosfaatteja käytetään elintarvikkeissa stabilointiaineina eli veden sitojina, jonka johdosta tuote tuntuu ja näyttää kiinteältä ja mehukkaalta. Erityisesti fosfaatteja on erilaisissa lihajalosteissa, mutta eniten niitä löytyy sulatejuustoista, joissa sallitaan jopa neljä kertaa suurempia pitoisuuksia, kuin muissa elintarvikkeissa. Sulatesuolat ovat fosfaatteja, jotka pehmittävät juuston samettimaiseksi ja hyvin levittyväksi. Näiden fosfaattien lisäksi mm. colajuomissa käytetään fosforihappoa happamuudensäätöaineena ja maun antajana. Erityisen huolestuttavaa on nuorten runsas colajuomien käyttö, sillä luuston kehitys häiriintyy runsaan fosforihapon saannin seurauksena. Lihajalosteissa terveysriskin lisäksi fosfaattien käyttö on suoranaista huijausta, sillä lihaa tarvitaan vähemmän, kun vettä voidaan myydä kalliiseen kilohintaan.

Fosfaateille löytyy myös vaihtoehtoja
Fosfaattien käyttö on halpaa ja siksi niin suosittua, mutta fosfaateille löytyy myös vaihtoehtoja. Esimerkiksi soijaproteiinia, kaseinaattia sekä maitojauhetta voidaan käyttää lihajalosteissa ja johanneksenleipäpuu, karrageeni sekä guarkumi sopivat sulatejuustojen valmistukseen. Näitä vaihtoehtoja käytetään mm. Ranskassa, Saksassa, Englannissa ja Espanjassa, ja siksi lihatuotteet ovat siellä koostumukseltaan lihaisempia ja murenevampia, kuin suomalaiset lihajalosteet. Suomalaiset haluavat leikkeleensä vetisempinä, mehevämpinä ja kiinteämpinä, lenkkimakkarakin pitää olla leikattavassa muodossa ja tämän johdosta käytetään haitallisia fosfaatteja. Ruotsissa fosfaatit olivat kiellettyjä ennen EU:hun liittymistä. Nyt ne ovat sallittuja, mutta suuri osa ruotsalaisista ostaa edelleen fosfaatittomia vaihtoehtoja. Suomestakin viedään fosfaatittomia lihajalosteita Ruotsin markkinoille, mutta kotimaan käyttöön valmistetaan kunnon fosfaattipommeja. Kannattaisikin tehdä valtakunnallinen kysely suomalaisilta, haluavatko he todella maksaa kallista hintaa vedestä ja fosfaateista ja samalla vaarantaa terveytensä. Onneksi poikkeuksiakin löytyy, Vataja nimittäin valmistaa lisäaineettomia nakkeja ja makkaroita, joita myös me käytämme.

Fosfaattien E-koodit

E338, E339, E340, E341, E343, E450, E451, E452, E541, E1410, E1412, E1413, E1414, E1442.

Marjo Sukeva ja Miia Haikonen

Näissä tuotteissa on runsaasti Fosfaatteja
• limsat (Pepsi, Coca-Cola ym.)
• aamiaismurot, keksit ja vohvelit
• jäätelöt (kerma, pehmis, kasvisrasva)
• maitokaakaojauheet, tomusokeri
• sulatejuustot ja juustojauheet
• iskukuumennettu maito ja kerma
• rasvaton ja rasvainen maitojauhe
• oivariini ja maustevoit
• täyslihavalmisteet, makkarat, leikkeleet
• juustokeittoainekset, einekset
• hienonnettu ja muotoiltu kalavalmiste
• liha-, kala- ja kasvisliemijauheet
• jälkiruokia (marjapuuro, ohukaiset, kiisseli, vanukas, hyytelö, jälkiruokakastikkeet ym.)

Takaisin terveydenhoito :: aikuiset sivulle

     
 
Blogi